Yhdistys
Myllyhoitoyhdistys on vuonna 1983 perustettu sitoutumaton valtakunnallinen yleishyödyllinen asiantuntija- ja kansalaisjärjestö.
Myllyhoitoyhdistyksen tavoitteena on riippuvuuksien ehkäiseminen ja päihderiippuvuuteen tai muihin haitallisiin riippuvuuksiin sairastuneiden ja heidän läheistensä auttaminen.
Yhdistys välittää tietoa päihderiippuvuudesta sekä muista riippuvuuksista, kouluttaa sote-alan ammattilaisia sekä järjestää ennalta ehkiseviä työpajoja riippuvuuksista kouluissa. Yhdistyksen toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoista.
Myllyhoitoyhdistys tekee yhteistyötä muiden järjestökentän toimijoiden kanssa. Yhdistys kuuluu Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostoon (EPT), joka yhdistää noin 50 sosiaali- ja terveysalan järjestöä, jotka haluavat ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja.
Yhdistys on AHR – Alkoholi-, huume- ja rahapelitutkimuksen seuran jäsen. Lisäksi yhdistys osallistuu Kumaja-verkostoon, joka on Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkosto.
Esite Myllyhoitoyhdistyksen toiminnasta 2023 (pdf)
Yhdistyksen toimintakertomukset .pdf-tiedostoina:
Strategia ja säännöt
Myllyhoitoyhdistyksen tarkoitus on riippuvuuksiin ja niistä toipumiseen liittyvän tiedon ja ymmärryksen lisääminen yhteiskunnassa. Haluamme yhteiskunnan, jossa riippuvuuksista on tarpeeksi tietoa eikä riippuvuussairauteen liity stigmaa eli häpeäleimaa. On tärkeää, että aivan jokainen riippuvuuteen sairastunut saa tarvitsemaansa apua ja laadukasta hoitoa.
Yhdistyksen strategiassa lausutaan, että yhdistys toteuttaa tarkoitustaan seuraavilla tavoilla:
- Jokaiselle apua tarvitsevalle on tarjolla tehokasta hoitoa, tietoa ja tukea
riippuvuuksista toipumiseksi. Tähän liittyen erilaiset riippuvuusilmiöt
tunnetaan laajasti ja niiden osalta tarjotaan tukea, tietoa ja toipumisen mahdollisuuksia. - Sosiaali- ja terveysalan toimijat tuntevat yhdistyksen toipumiskeskeisen lähestymistavan vahvuudet ja ohjaavat tarvitsevia tuen piiriin.
- Yhteiskunnassa on laajasti tarjolla tietoa ja tukea oman elämänhallinnan vahvistamiseksi. Oman elämäntavan muuttamiseksi tarjotaan laaja-alaista tietoa ja konkreettisia menetelmiä.
- Vahva verkostoyhteistyö vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta ja laajuutta.
- Yhdistyksen osaamisen vahvuudet ja erityisominaisuudet on jalostettu käyttökelpoisiksi konsepteiksi. Niitä tarjotaan käytettäviksi päihde- ja riippuvuustyön kokonaisuudessa. Tämä muita lähestymistapoja arvostaen & yhteistyöhakuisesti.
Yhteiskunnallisesti haluamme vaikuttaa seuraavalla tavalla:
1. Lisätä tutkimusta päihde- ja riippuvuushoitojen vaikuttavuudesta.
2. Tavoitteena tuloksellinen toipumiskeskeinen hoito.
3. Kaikille tasavertainen mahdollisuus päästä hoitoon (myös läheisille).
4. Lisätä koulutusta riippuvuuksista (oppilaitokset ja ammattilaiset).
5. Lisätä ymmärrystä suurkulutuksen ja päihderiippuvuussairauden eroista.
Yhdistyksen säännöt
Tutustu Myllyhoitoyhdistyksen sääntöihin klikkaamalla tätä linkkiä.
Hallitus 2023
Jouni Lehto
Myllyhoitoyhdistyksen puheenjohtaja
kouluttaja Tmi Jouni Lehto
Christer Schoultz
Myllyhoitoyhdistyksen varapuheenjohtaja
hallitusammattilainen (Kantamo Oy)
Kari Halinen
koulutettu kokemusasiantuntija
Tiina Tahvanainen
psykiatrinen sairaanhoitaja (Ankkuri ja Ylä-Savon SOTE)
Maria Danielsson
työterveyslääkäri, Puolustusvoimat
Minna Ekholm
toiminnanjohtaja, Myllyhoitoyhdistys ry
Hallituksen jäsenet vuonna 2022 olivat:
- Jouni Lehto, puheenjohtaja
- Christer Schoultz, varapuheenjohtaja
- Minna Ekholm
- Antti Loimalahti
- Kristiina Niskanen
- Maria Danielsson
Historiaa
Myllyhoidon ja Myllyhoitoyhdistyksen perustaminen
Suomeen Minnesota-malli tuli Smithin klinikalta Thunder Baysta Kanadasta ja Hazelden Foundationista Minnesotasta Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijan, sosiaalineuvos Toivo Pöysän, oivalluksesta, joka myös antoi sille suomenkielisen nimen. Suomessa lähestymistapa on rekisteröity nimellä Myllyhoito®.
Syksyllä 1979 Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Toivo Pöysä kävi haastattelemassa suomalaissiirtolaisia Thunder Bayssa Kanadassa. Matkan aikana hän vieraili Smithin klinikalla, jossa toteutettiin minnesotamallista, AA-ohjelmapohjaista päihdeohjelmaa. Suomeen palattuaan hän luennoi kokemastaan joukolle kiinnostuneita päihdetyöntekijöitä päättäen luentonsa sanoihin "se oli aikamoista myllytystä se". Noiden sanojen jälkeen uusi päihdetyömuoto nimettiin Suomessa Myllyhoidoksi.
Myllyhoito alkoi vuonna 1982 Espoossa, Pellaksen klinikalla. Klinikan taustayhteisöksi perustajat hankkivat Kalliolan setlementin. Seuraavana vuonna Minnesota-mallin (nykyisin 12 askeleen ohjelma) kokonaisajattelusta kiinnostuneet, pääosin samat tahot ja ensimmäiset Myllyhoidon läpikäyneet henkilöt perustivat työmuodon valtakunnalliseksi kehittäjäksi Myllyhoitoyhdistys ry:n.
Nurmijärven Nukariin avattiin Kalliolan toinen Myllyhoidon toimintayksikkö vuonna 1983. Uuden päihdeklinikan pihalla oli sattumoisin puoliksi hautautuneena suuri vanha myllynkivi. Kivi nostettiin jalustalle klinikan pääoven viereen. Klinikan vihkiäisissä silloinen sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale rikkoi kiveen juhlavasti mustan pontikkapullon. Ajatuksia vavisuttavan Myllyhoidon päätteeksi jaetaan nykyäänkin pieni myllynkivi muistoksi hoidosta.
Myllyhoidon keskeinen toimija ja aatteellinen taustavoima, Myllyhoitoyhdistys ry, hankki oman toimitilan ja palkkasi ensimmäiset työntekijänsä vuonna 1988. Yhdistyksen ensimmäinen hanke oli hoitojatkumoprojekti. Hankkeessa kokeiltiin kokemukseen ja moniammatillisuuteen perustuvaa työotetta yhteistyössä 20 kunnan, yrityksen ja hoitolaitoksen kanssa. Projektia tuki laaja koulutusohjelma, jossa oli mukana Minnesota-työotteen parasta asiantuntemusta amerikkalaisista Hazelden- ja Caron-säätiöistä.
Vuonna 1997 yhdistys avasi Orimattilan Myllykalliossa työotteen kansallisen ja kansainvälisen kehittämiskeskuksen. Suomessa toimii useita lähestymistapaa eriasteisesti soveltavia hoito-ohjelmia. Laajimmin malli on otettu käyttöön työpaikkojen päihdeohjelmien kehittämistyössä sekä yksityishenkilöiden kuntouttavassa kurssitoiminnassa.
Minnesota-mallin synty
Nimensä mukaisesti Minnesota-malli sai alkunsa Minnesotan osavaltion alueella käynnistyneistä kokeiluista tilanteessa, jossa alkoholistit useimmiten jätettiin vaille huomiota. Ensimmäinen kokeilu oli Pioneer House -niminen ohjelma, jonka käynnisti vuonna 1948 osavaltion ensimmäinen AA:ssa toipuva alkoholisti yhdessä terveys- ja sosiaalitoimen kanssa. Hoidon kohderyhmänä olivat työttömät.
Vuonna 1949 käynnistyi Hazelden-niminen yksikkö. Sen ohjelma perustui AA:n, tuolloin varsin uuden ryhmäliikkeen, 12 askeleen ohjelmaan ja oli tarkoitettu koulutetulle väestönosalle. Työntekijänä oli toipuva alkoholisti ja hoidossa muutama potilas. Ohjelma koostui neljästä kohdasta: l. Käyttäydy vastuullisesti, 2. Osallistu AA:n ohjelmaa käsittelevien luentoihin, 3. Keskustele muiden potilaiden kanssa ja 4. Sijaa vuoteesi.
Vuonna 1950 psykiatri Nelson Bradley ja psykologi Daniel J. Anderson käynnistivät Willmarin mielisairaalassa hoito-ohjelman alkoholistipotilaille. Ohjelmassa luovuttiin potilaiden lukitsemisesta suljetuille osastoille ja palkattiin sairaalaan työhön AA:ssa toipuvia alkoholisteja. Ohjelma oli hyvin yksinkertainen: Niin paljon psykiatrista apua kuin mahdollista ja AA-ohjelman esittely. Edellä mainitut kokeilut olivat kiinteässä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Andersonin siirryttyä Willmarista Hazeldenin johtoon mielenterveystyö ja AA-pohjaiset työtavat yhdistyivät toisiinsa.
Yhdysvalloista 12 askeleen ohjelma on luonnollisesti ensimmäiseksi levinnyt muihin englanninkielisiin maihin, kuten Kanadaan ja lso-Britanniaan. Etelä-Amerikassa Meksiko ja Brasilia ovat ottaneet mallin käyttöön. Pohjoismaista ensimmäinen oli Islanti vuonna 1978. 1980-luvulla seurasivat toisiaan Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja. Islannissa malli kattaa yli 70 % päihdetyöstä. Ruotsissa on useita 12 askeleen ohjelmaa (Minnesotametoden) toteuttavia itsenäisiä ja sairaaloiden yhteydessä toimivia hoito-ohjelmia.
Liity Myllyhoitoyhdistyksen jäseneksi
Liittymällä yhdistyksen jäseneksi tuet tärkeää työtämme riippuvuuksien parissa!
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä 15 vuotta täyttänyt yhdistyksen toimintaperiaatteen hyväksynyt henkilö ja oikeuskelpoinen yhteisö. Päätöksen jäsenyydestä tekee yhdistyksen hallitus. Hallitus ratkaisee jäsenyyshakemukset seuraavassa hallituksen kokouksessa hakemuksen saapumisen jälkeen.
Varsinaisilla jäsenillä on yksi ääni yhdistyksen kokouksissa. Lue lisää jäsenyydestä yhdistyksen säännöistä täältä (linkki).
Voit hakea jäsenyyttämme alla olevalla hakemuslomakkeella. Jäsenyyttä hakeneelle ilmoitetaan hakemuksen perille saapumisesta sähköpostitse.
Henkilöjäsenille yhdistyksen jäsenyys on maksuton. Yhteisöjäsenen vuosittainen maksu on 150 euroa.
Yhdistyksen toimintaa on mahdollista tukea myös valinnaisella kannatusmaksulla. Kannatusmaksut maksetaan Myllyhoitoyhdistys ry:n tilille FI62 5541 2820 0279 94. Maksun viitteeksi tulee kirjoittaa "kannatusmaksu, oma nimi ja puhelinnumero".
Jos haluat erota yhdistyksestä, lähetä meille pyyntö sähköpostitse myka@myllyhoito.fi tai soittamalla numeroon 040 729 1171 arkisin klo 9-15.
Hakemuslomake jäseneksi
Tilaa Myllyhoitoyhdistyksen uutiskirje
Postitamme vuosittain 3–5 uutiskirjettä toiminnastamme. Ne lähtevät jäsenille automaattisesti. Jos et ole jäsen, voit tilata uutiskirjeen sähköpostiisi tästä.
Myllyhoito?
Myllyhoito on Minnesota-mallista toipumiskeskeistä ja yhteisöllistä riippuvuuksien hoitoa, jonka keskiössä ovat vertaistuki, terapia sekä 12 askeleen ammatillinen soveltaminen. Myllyhoitoyhdistys on sitoutumaton asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on riippuvuuksien ehkäiseminen, riippuvuuksiin sairastuneiden ja läheisten auttaminen sekä toipumiskeskeisen hoidon kehittäminen.
Ajankohtaista
Myllyhoitoyhdistyksen suositut 40-vuotisjuhlaluennot jatkuvat syksyllä. Maksuttomat verkkoluennot käsittelevät riippuvuuksia ja toipumista.
Lue lisää