Siirry sisältöön

Tukea ja tietoa

Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua alkoholismiin, päihderiippuvuuteen tai peliongelmiin? Tältä sivulta löydät tietoa riippuvuuksista sekä hoitopaikkoja. Riippuvuus on sairaus, josta on mahdollista toipua.

Hoitopaikat kartalla

Alkoholismiin, monipäihdekäyttöön, huumeriippuvuuteen, läheisriippuvuuteen tai peliongelmiin apua tarjoavaa toipumiskeskeistä myllyhoitoa, Minnesota-mallista hoitoa tai samankaltaisia työtapoja soveltavia tahoja toimii useilla paikkakunnilla. Katso sinulle lähin tai sopivin riippuvuushoidon palveluntarjoaja alla olevasta kartasta tai listasta.

Toipumiskeskeisessä hoidossa riippuvuus nähdään sairautena, josta on mahdollista toipua. Riippuvuutta ei nähdä kenenkään syynä. Hoidossa keskeistä on 12 askeleen ammatillinen soveltaminen, vertaistuki, päihteettömyys sekä yleensä myös toipujan läheisten huomioiminen osana hoitoa. Toipumiskeskeistä hoitoa on avo- tai klinikkamallisena. Klinikalla ollaan aluksi yleensä kuukauden verran.

Myllyhoidoyhdistys ylläpitää listaa hoitopaikoista, joiden toiminta on luvanvaraista ja jotka täyttävät toipumiskeskeisen hoidon kriteerit niin potilastyön kuin henkilöstönkin osalta. Yhdistyksellä ei ole omaa hoito- tai klinikkatoimintaa, joten kartalla näkyvät palveluntarjoajat ovat itsenäisiä yhteisöjä, yrittäjiä tai yrityksiä. Ne vastaavat siis myös itsenäisesti hoitotoiminnastaan ja sen laadusta.

Huom: klikkaa kartalla näkyvää vihreää ikonia ja saat näkyville tarkemmat tiedot palveluntarjoajasta.

loading map - please wait...

Avominne Päihdeklinikka Oy: 60.237200, 24.886900
Avominne Päihdeklinikka Oy: 60.734900, 24.784700
Avominne Päihdeklinikka Oy: 60.987600, 25.661800
Avominne Päihdeklinikka Oy: 61.499700, 23.718700
Avominne Päihdeklinikka Oy: 63.837500, 23.135000
Avominne Päihdeklinikka Oy: 64.977900, 25.484700
Kantamo Fenix (Keski-Suomi): 62.529100, 24.093800
Helppi-yhteisö (vain miehille): 62.736100, 29.820800
Hoitokoti Tuhkimo Oy (vain naisille): 62.232900, 30.340700
Maivita Oy: 61.083300, 25.016700
Kalliolan Klinikka: 60.530900, 24.916900
Kantamo Oy Kärkölä (sekä Rehappi): 60.907900, 25.255600
Liikaako Päihdeklinikka: 61.502700, 23.648200
Oikeahetki Oy: 62.456100, 22.219800
Oikeahetki Oy: 63.091000, 21.621800
Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikka: 60.981900, 25.658200
Riippumatta Oy: 60.168500, 24.934500
Terapiahuone Feeniks: 60.203700, 24.953300
Toipumo Oy: 63.666700, 27.516700
Villa Hockey (18-30-vuotiaille): 62.013000, 23.395800
Rehab365 (Aarni Rehab Päihdekuntoutus Oy): 60.410800, 21.930700
Rehab365 avohoito (Aarni Rehab Päihdekuntoutus Oy): 61.498000, 23.760300
Fria-klinikka Oy avohoito: 60.456900, 22.306300
Fria-klinikka Oy laitoshoito: 60.267600, 24.458000
Liikaako Päihdeklinikka (Pori): 61.486200, 21.778500
Mikkeli-yhteisö (Vak ry): 61.716000, 27.384400
Läheisten klinikka: 60.390350, 23.118090

Toipumiskeskeistä riippuvuushoitoa tarjoavat
luvanvaraiset paikat Suomessa

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-savo

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Riippuvuus ja toipuminen

 

Mitä ovat riippuvuudet?

Riippuvuudelle tyypillisiä piirteitä:

  1. Voimakas himo tai pakonomainen halu käyttää tai toteuttaa addiktiivista toimintaa.
  2. Heikentynyt kyky hallita käytön tai toiminnan aloittamista, määrää tai lopettamista.
  3. Vieroitusoireita käytön tai toiminnan päättyessä tai vähentyessä
  4. Sietokyvyn kasvu suhteessa riippuvuutta aiheuttavaan tekijään.
  5. Käytön tai addiktiivisen toiminnan muodostuminen elämän keskeiseksi asiaksi.
  6. Käyttö tai toiminta jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista.

Riippuvuudet voidaan karkeasti jakaa kemiallisiin riippuvuuksiin ja toiminnallisiin riippuvuuksiin. Tunnetuimmat kemiallisista riippuvuuksista ovat alkoholi, huumeet, tupakka ja lääkkeet. Toiminnallisissa riippuvuuksissa ihminen addiktoituu johonkin välitöntä mielihyvää tuottavaan toimintaan (esim. seksi, liikunta, pelaaminen jne).

Kaikki riippuvuudet vähentävät hyvinvointia ja elämänhallintaa. Elämänhallinnan vähentyessä riippuvuus saattaa ottaa entistä vahvemman otteen elämästä.

Riippuvuuksien hoidon kannalta on tärkeää tiedostaa, että ihminen on monitahoinen psykologinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Riippuvuus vaikuttaa ihmiseen kokonaisuutena, joten myös hoidon tulisi tukea kaikkien osa-alueiden elämänmittaista kehittämistä ja tukemista.

Riippuvuus herättää monenlaisia ristiriitaisia tunteita niin sairastuneessa kuin lähiympäristössäkin. Itsehallinnan pettäminen tuottaa häpeää ja syyllisyyttä. Siksi riippuvuutta usein salaillaan, jolloin läheisetkään eivät aina pysty tunnistamaan tai auttamaan riippuvuutensa kanssa kamppailevaa.

Mitä on läheisriippuvuus?

(lähde Päihdelinkki / VTM Annikka Taitto)

Läheisriippuvuus on ilmiö, jossa ihminen on pakonomaisen riippuvainen toisesta ihmisestä – usein puolisosta, lähimmäisestä tai asiakkaasta. Läheisriippuvuus on tärkeää erottaa terveestä riippuvuudesta, jota ovat mm. yhteenkuuluvuuden tunne ja sitoutuminen. Läheisriippuvaisuutta saattaa ilmetä riippuvuuteen sairastuneiden läheisillä.

Läheisriippuvuuteen liittyvät piirteet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat suuresti. Läheisriippuvainen voi olla toisaalta hyvin epävarma, epäitsenäinen, itseään vähättelevä, pelokas ja takertuva. Tällainen ihminen miellyttää toisia ja häntä ohjaavat toisten ihmisten tarpeet.

Toinen ääripää läheisriippuvuuden ilmenemismuodoissa on vahvuuteen sairastuminen, jolloin ihminen on kontrolloiva, vakava, hallitseva ja aina järkevä. Vaatien itseltään täydellisyyttä hän huolehtii ja auttaa pakonomaisesti, kantaa vastuuta toisista ihmisistä, mutta ei omasta hyvinvoinnistaan. Hän uhraa elämänsä toisille.

Läheisriippuvuuden taustalla ovat usein heikko käsitys omasta itsestä ja huono itsetunto. Pelätessään hylätyksi tulemista läheisriippuvainen ei pysty sanomaan toisille ei. Siksi häntä voidaan käyttää hyväksi joko ihmissuhteissa tai työssä, eikä hän kestä yksin jäämistä. Läheisriippuvainen usein masentuu, stressaantuu tai menettää elämänhalunsa.

Läheisriippuvuuden kehittymisen taustalla voi olla lapsuudenaikaisia kokemuksia hylätyksi tulemisesta, turvattomuudesta, tuen ja rohkaisun puutteesta, vanhempien liiallisista vaatimuksista tai sitomisesta tai toisaalta liiallisesta sallimisesta.

Toipumisessa pyritään löytämään terve aikuisuus, johon kuuluvat hyvät vuorovaikutussuhteet, kyky kieltäytyä toisten painostuksesta sekä toisten huomioonottaminen ja hoitaminen kuitenkaan itseä uhraamatta.

Päihdehuollon yleis- ja erityispalveluiden lisäksi apua läheisriippuvuuteen tarjoavat myös Al-Anon- ja AAL-ryhmät.

Palveluita ja apua läheisille löytää myös tästä kokoamastamme listauksesta. (linkki)

Mitä on ruokariippuvuus?

Hallitsematonta ja pakonomaista syömistä, ahmintaa tai jatkuvaa napostelua, jojoilua liikasyömisen ja laihduttamisen välillä, tunnesyömistä. Ruokaan ja syömiseen kohdistuva riippuvuus on toiminnallinen riippuvuus, joka voi ilmetä esimerkiksi edellä mainituilla tavoilla.

Reaktiot toiminnallisissa riippuvuuksissa ovat samankaltaisia kuin päihteitä nautittaessa: riippuvainen henkilö tuntee voimakasta halua tai pakkoa riippuvuuden kohdetta kohtaan sekä vaikeutta lopettaa kyseistä toimintaa kielteisistä seurauksista huolimatta.

Hallitsematon syöminen kohdistuu erityisesti runsaasti sokeria ja rasvaa (esimerkiksi suklaa, jäätelö, keksit) tai nopeita hiilihydraatteja, rasvaa ja suolaa (esimerkiksi perunalastut ja pikaruoka) sisältäviin ruokiin. Riippuvuuteen liittyy usein salailua ja häpeää – moni syö yksin.

Ahminnasta voi kärsiä vaikkei olisi ylipainoinen. Hallitsematon syöminen voi aiheuttaa kaikille merkittäviä fyysisiä ja psyykkisiä terveyshaittoja. Hallitsemattoman syömisen taustalla on usein pahaa oloa ja ongelmia, joita yritetään paeta, lievittää tai ratkaista syömällä pakonomaisesti.

Lisätietoja: https://www.ruokariippuvuus.fi/

Riippuvuudesta toipuminen

Riippuvuudesta toipuminen on yksilöllinen prosessi, joka alkaa kun riippuvuutta aiheuttavan päihteen käyttö tai riippuvuutta aiheuttava toiminta lopetetaan, ja aloitetaan itsensä hoitaminen.

Toipumisen aikana ihminen pyrkii kohti parempaa terveyttä ja hyvinvointia, vahvuuksiensa ja voimavarojensa hyödyntämistä sekä itsenäisempää elämää. Toipumisen perusta on toivo siitä, että vaikeista tilanteista ja haasteista voi selvitä ilman päihdettä tai riippuvuutta aiheuttavaa toimintaa.

Riippuvuusongelmista on monta tietä toipua ja toipumiseen voivat kuulua myös takapakit. Usein toipumiseen liittyvät ainakin seuraavat osa-alueet:

  • Yhteisö ja vertaistuki – ihmissuhteet ja sosiaaliset verkostot, joista saa tukea
  • Terveys – sairauden tai sen oireiden häviäminen tai niiden kanssa pärjääminen, terveyttä ja hyvinvointia tukevien valintojen tekeminen
  • Koti – vakaa ja turvallinen asuinpaikka
  • Tarkoitus – merkityksellinen tekeminen, mahdollisuus ja resurssit osallistua yhteiskunnan toimintaan

Riippuvuudesta toipumiseen ei ole pikaratkaisuja, koska toipuminen edellyttää kokonaisvaltaista elämän- ja ajattelutavan muutosta, usein identiteetin uudelleen rakentamista ja tunne-elämän eheyttämistä sekä uuden ihmissuhdeverkoston luomista ja vuorovaikutustaitojen omaksumista. Parhaimmillaan toipuminen merkitsee entistä rikkaampaa ja syvempää elämää.

Mitä on Myllyhoito?

Tavoitteena toipuminen

Myllyhoito on yhteisöllistä riippuvuuskuntoutusta, joka tapahtuu pääsääntöisesti ryhmissä. Toipumiskeskeinen Myllyhoito on Minnesota-malliin perustuva hoitomuoto, jota on toteutettu Suomessa jo lähes 40 vuoden ajan. Myllyhoidosta ja Minnesota-mallisesta hoidosta puhutaan usein rinnakkain, ja ne ovatkin hyvin samanlaisia hoitomuotoja. Nykyisin näistä 12 askelta ammatillisesti soveltavista yhteisömuotoisista hoidoista puhutaankin usein toipumiskeskeisinä hoitoina.

Myllyhoidossa päihde- tai toiminnallinen riippuvuus nähdään sairautena, josta toipuminen edellyttää raittiutta. Riippuvuus on kliinisesti tunnistettava sairaus, joka on sairautena ensisijainen, monivaiheinen, krooninen ja etenevä. Hoidon tavoitteena, että sairastunut voi toipua ja elää hyvää ja täysipainoista elämää ilman riippuvuutta.

Riippuvuudesta toipumiseen ei ole pikaratkaisuja, koska toipuminen edellyttää kokonaisvaltaista elämän- ja ajattelutavan muutosta, usein identiteetin uudelleen rakentamista, tunne-elämän eheyttämistä, stressinhallinnan opettelua sekä uuden ihmissuhdeverkoston luomista ja vuorovaikutustaitojen omaksumista. Parhaimmillaan se merkitsee entistä rikkaampaa ja syvempää elämää.

Myllyhoidon mukaan riippuvuus ei ole kenenkään syytä, eikä riippuvuuteen sairastuneen motivaatio hoidon aloittamisen hetkellä määrää hoidon lopputulosta. Riippuvuuksista toipuminen tapahtuu saman hoito-ohjelman avulla – päihteestä tai toiminnasta riippumatta. Myllyhoidossa on viime vuosina hoidettu esimerkiksi myös rahapeliriippuvaisia.

Millaista hoito on käytännössä?

Käytännössä toipumiskeskeinen Myllyhoito on hoitoa, joka sisältää yksilö- ja ryhmäterapiaa, luentoja, stressin- ja tunteidenhallintataitojen vahvistamista sekä vertaisryhmätoimintaa. Keskiössä ovat 12 askeleen ohjelman hyödyntäminen ammattilaisten ohjauksessa sekä vertaistuki.

Hoito pyörii nonstop-periaatteella, eli hoidossa on koko ajan hoitojakson eri vaiheessa olevia potilaita. Myllyhoidon päivittäisissä päihdeterapiaryhmissä käsitellään toipumista 12-askeleen ohjelmaa mukaillen. Ohjelma kannustaa esimerkiksi rehellisyyteen, oman voimattomuuden myöntämiseen suhteessa riippuvuuteen sekä anteeksipyyntöön. Myllyhoidossa tutustutaan myös 12-askeleen kirjallisuuteen. On hyvä tietää, että 12 askeleen ohjelma on toipumisohjelma, eikä se ole sitoutunut mihinkään uskonnolliseen suuntaukseen.

Toipumiskeskeiselle hoidolle on tyypillistä on huomioida myös toipujan läheiset. Hoidon alussa potilaalta tiedustellaan ketkä läheiset mahdollisesti osallistuvat hoitoon.

Vertaistuki riippuvuudesta toipumisen kulmakivenä

Vertaistuki on yksi riippuvuudesta toipumisen kulmakivistä Myllyhoidossa, sillä päihdesairaudesta on vaikea toipua yksin. Vertaistuki tarjoaa mahdollisuutta jakaa vertaisten kanssa kokemuksia ja vahvistaa päihteettömyydessä pysymistä. Vertaistuen avulla saadaan usein myös korjaavia kokemuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Vertaistuki juurrutetaan potilaan elämään jo hoitojakson aikana, jolloin hän käy tutustumassa 12-askeleen ryhmiin. Monet käyvät hoidon aikana ryhmissä lähes päivittäin. Ryhmiä ovat esimerkiksi Anonyymit Alkoholistit (AA) ja Nimettömät Narkomaanit (NA). Avoimet ryhmät kokoontuvat myös klinikoiden tiloissa useina päivinä viikossa. Potilaat saattavat saada kuntoutuksen aikana myös oman AA- tai NA-tukihenkilön, joka avustaa hoidon päätyttyä toipujaa kiinnittymään ryhmiin myös kotipaikkakunnalla.

Työntekijöiden oma toipumiskokemus

Toipumiseen tähtääväässä Myllyhoidossa työskentelee moniammatillinen sosiaali- ja terveysalan työryhmä. Osalla henkilöstöstä on myös oma toipumiskokemus päihderiippuvuudesta, jostain muusta riippuvuudesta tai toipumisesta päihderiippuvaisen läheisenä.

Jotta voi työskennellä Myllyhoidossa, on oltava ammattikoulutus ja päihteettömyyttä tulee olla takana useampi vuosi. Myllyhoidon ammattikunta voi koostua esimerkiksi johtajasta, päihdeterapeuteista, sairaanhoitajista, perheterapeuteista, keittiötyöntekijöistä, lääkäreistä ja päihdeohjaajista.

Työntekijöiden omasta toipumiskokemuksesta on hyötyä asiakkaan kohtaamisessa ja päihdesairauden ymmärtämisessä. Oma toipumiskokemus on tärkeä myös rakenteita ja sisältöjä kehitettäessä, jotta hoidosta tulee asiakaslähtöistä. Henkilökunnan omakohtainen ymmärrys toipumiskokemuksesta saa usein kiitosta toipujien puolelta.

Miten hoitoon pääsee?

Myllyhoitoon ja muihin toipumiskeskeisiin hoitopaikkoihin pääsee soittamalla haluamaansa hoitopaikkaan ja varaamalla paikan. Hoitopaikan sairaanhoitaja arvioi puhelimessa myös mahdollista vieroitushoidon tarvetta. Mikäli hoitoon tullaan kunnan maksusitoumuksella, varaa terveydenhoitaja paikan.

Löydät sivun yläosasta Suomessa toimivat toipumiskeskeistä hoitoa tarjoavat tahot.

Linkkejä ja lukuvinkkejä:

Vertaistukea riippuvaisille ja läheisille

”Ryhmässä tajusin, etten ole yksin kokemusteni kanssa. Tapasin erilaisia ihmisiä, joilla kuitenkin oli samanlaisia haavoja kuin itselläni. Sinne voi mennä rohkeasti ensin vain kuuntelemaan. Kokeilemaan, että saako siitä apua."
-Anonyymi nuori nainen

Maksuttomia vertaistukiryhmiä päihde- tai muihin riippuvuuksiin:

 

Maksutonta neuvontaa ja puhelinpalveluita:

  • Myllyhoitoyhdistyksen puhelinpäivystys riippuvuuksista ja hoitoon hakeutumisesta arkisin klo 9-15 numerossa 040 729 1171
  • Myllyhoitoyhdistyksen nuorten päivystys päihde- tai muista riippuvuuksista ma-pe klo 9.00-16.00 numerossa 044 720 4816
  • Ehyt ry:n ympärivuorokautinen päihdeneuvonta 0800 900 45
  • AA:n auttava puhelin päihteitä käyttäville 09 750 200 palvelee klo 9−21
  • NA:n infopuhelin päihteitä käyttäville klo 18−20 numerossa 050 307 7597
  • Raitis Linja palvelee arkisin klo 12–15 numerossa 0800 508 230
  • Irti Huumeista ry:n puhelinpäivystys huumeita käyttäville numerossa 0800 98 066 arkisin 9-15 ja 18-21 (ei pe-illat).
  • Stumppi-neuvontapuhelimesta apua tupakoinnin lopettamiseen: 0800 148 484 ma-ti klo 10-18 ja to klo 13-16.
  • Valtakunnallinen kriisipuhelin, Mieli ry: 09 2525 0111

 

Maksuttomia vertaistukiryhmiä riippuvaisten läheisille:

 

Maksutonta neuvontaa ja puhelinpalveluita läheisille:

  • Myllyhoitoyhdistyksen puhelinpäivystys riippuvuuksista ja hoitoon hakeutumisesta arkisin klo 9-15 puh. 040 729 1171
  • Irti Huumeista ry:n auttava puh. 0800 98 066 arkisin 9–15 ja 18–21 (ei pe-illat).
  • Raitis Linja -puhelin tarjoaa keskusteluapua arkisin klo 12–15 puh. 040 197 4935
  • Kirkon keskusteluapu puh. 0400 22 11 80 joka ilta klo 18-24.
  • Peluurin puhelinpäivystykset ja chat peliriippuvaisten läheisille
  • Päihdelinkin neuvonta läheisille
  • Nollalinja (apua perheväkivallan uhreille) puh. 080 005 005 (24/7)
  • Naisten Linja (väkivaltaa kokeneille tai väkivallasta huolestuneille naiseksi itsensä määritteleville) puh. 0800 02400 (ma–pe kello 16–20)
  • Jos sinulla on kotona väkivaltaa tai sen uhkaa, voit soittaa tai mennä turvakotiin.

Oppaat, tutkimus ja kirjallisuus

Oppaita

Tutkimusta riippuvuuksista ja toipumisesta

Käypä hoito: Kahdentoista askeleen hoidon vertailu muihin hoitomuotoihin alkoholiongelmaisen hoidossa

Eeva Ekqvist (2021): Väitöskirja: Kuntoutujien hyvinvoinnin ja toivon kokemukset sekä näkemykset tulevaisuudesta laitospäihdekuntoutuksen aikana. Tampere.

Leppä E & Partanen A (2015): Myllyhoitojakson aikana tapahtuvan riippuvuudesta toipumisen muutosta kuvaavan mittarin kehittäminen. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu. Hyvinkää.

Katja Kuusisto (2010): Kolme reittiä alkoholismista toipumiseen: Tutkimus muutoksesta hoidon ja vertaistuen avulla sekä ilman professionaalista hoitoa. Tampere.

Kirjallisuutta riippuvuuksista ja toipumisesta

Omaelämäkerralliset:

 

Esitteet, testit ja linkit

Tulostettavat esitteet

näyttökuva ladattavasta esitteestö

Testejä päihteidenkäyttöön

 

Verkkopalveluita kriiseistä selviämisen ja hyvinvoinnin tueksi:

  • Lasinen lapsuus – Tietoa ja tukea vanhempien päihteiden käytöstä kärsiville lapsille.
  • Mielenterveystalo – Psyykkistä hyvinvointia edistävä nettipalveluiden kokoelma, joka kokoaa kansalaisten saataville tietoa ja välineitä hyvinvoinnistaan huolehtimiseen.
  • Päihdelinkki – Internetpalvelu päihteistä ja riippuvuuksista. Palvelu on tarkoitettu päihteiden käyttäjille ja heidän läheisilleen, sekä kaikille päihdetiedosta kiinnostuneille.
  • Irti läheisriippuvuudesta -työkirja (Päihdelinkki)
  • Tukinet– Netissä toimiva kriisikeskus.
  • Ruoka-apu.fi – Löydä lähimmät ruokajakelut ja yhteisruokailut.

Myllyhoito?

Myllyhoito on Minnesota-mallista toipumiskeskeistä ja yhteisöllistä riippuvuuksien hoitoa, jonka keskiössä ovat vertaistuki, terapia sekä 12 askeleen ammatillinen soveltaminen. Myllyhoitoyhdistys on sitoutumaton asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on riippuvuuksien ehkäiseminen, riippuvuuksiin sairastuneiden ja läheisten auttaminen sekä toipumiskeskeisen hoidon kehittäminen.

Ajankohtaista

Yhteistyön merkitys korostuu päihteiden käyttäjien läheisten tukemisessa

Kirjoittajalta Henna Tarjanne-Lekola | 3.10.2024

Järjestöjen järjestämään Huolta vai hyvinvointia -tilaisuuteen 17.9.24 osallistui yhteensä yli 100 hyvinvointi-alueiden, järjestöjen ja puolueiden edustajaa. Esille nousi mm. huoli tulevien vuosien leikkausten vaikutuksista järjestöjen ja hyvinvointialueiden toimintaan. Tässä tilanteessa yhteistyön merkitys korostuu. Lue tilaisuuden tiivistelmästä lisää.

Lue lisää