Riippuvuus voi johtaa taloudelliseen väkivaltaan parisuhteessa

Riippuvuudet voivat käydä kalliiksi. Päihderiippuvuuteen sairastuneen on saatava nopeasti kalliita päihteitä. Myös toiminnalliset riippuvuudet, kuten peli- tai ostoriippuvuus, voivat viedä nopeasti valtavia summia rahaa.

Rahantarpeesta johtuvat taloudelliset vaikeudet heijastuvat usein myös parisuhteeseen, perheeseen, lapsiin, sukulaisiin ja muihin läheisiin. Tarkastelin sosiaalityön pro gradu -tutkielmassani kokemuksia riippuvuuden aiheuttamasta taloudellisesta väkivallasta parisuhteessa. Aineistolainausten lisäksi avaan tässä blogikirjoituksessa riippuvuuksien aiheuttaman taloudellisen väkivallan muotoja.

Rahojen kontrolloinnista kärsivät lapsetkin

Taloudellinen väkivalta ilmenee esimerkiksi rahaan liittyvänä kontrollointina ja hyväksikäyttönä. Tarkempia muotoja voivat olla:

• toisen rahojen tai omaisuuden käyttäminen omiin tarkoituksiin
• manipuloiminen
• rahan arvon ja merkityksen vähätteleminen
• velkojen takaisin maksamatta jättäminen
• velkaantumisen tai ulosottoon ajautumisen aiheuttaminen
• painostaminen rahan lainaamiseen tai pikavippien ottamiseen
• väkivallalla uhkaaminen ja/tai väkivallan käyttäminen
• rahan tai hankintojen epääminen kokijalta tai lapsilta
• elatusmaksujen maksamatta jättäminen
• taloudellisen avun vaatiminen kokijalta
• velkaantumisen aiheuttaminen eron jälkeenkin

Riippuvuudesta kumpuava taloudellinen väkivalta voi kohdistua myös lapsiin ja perheeseen. Taloudellisen väkivallan tekijä saattaa esimerkiksi haluta nopeasti yhteisen lapsen, josta ei kuitenkaan ole kiinnostunut tai jonka elinkustannuksiin hän ei osallistu. Eräs tutkielmani vastaaja kuvasi väkivallan uhan alkaneen jo raskausaikana:

Tulin raskaaksi, ja painostus vain paheni. Minua ajettiin nurkkaan, ja hän käytti muun muassa lauseita “minusta ei ole lapselle isäksi, kun nämä raha-asiat niin stressaa”, “minulta aletaan perimään velkoja, ja he tietävät hakea minua täältä” ja “en tiedä tekeekö ne jotain sinulle ja vauvalle”.

Painostuksen ja väkivallan uhan alla vastaaja suostui ottamaan tekijän puolesta lainaa kymmeniä tuhansia euroja. Hän tunsi äärimmäistä pelkoa ja stressiä sekä itsensä että vauvan puolesta. Hän oli ahdistunut ja voi fyysisesti niin huonosti, että hakeutui sairaalahoitoon.

Taloudellinen väkivalta vaikuttaa koko perheen terveyteen ja hyvinvointiin. Perheessä se ilmenee myös esimerkiksi rahan epäämisenä lapsilta, puuttuvana tukena lapsen harrastuksiin tai hankintoihin, lapsen tapaamatta jättämisenä eron jälkeen ja yhteydenpidon katkaisemisena. Lisäksi väkivaltaa parisuhteessa kokeva voi pelätä, että tekijä pyytää lapsilta rahaa lainaksi ja jättää maksamatta takaisin. Kokija voi puolestaan joutua lainaamaan rahaa lapselta, jotta selviää tilanteesta johtuvista veloista.

Huoli kalvaa läheisiä

Monien alkoholiriippuvaisten vanhempien toiminta täyttää taloudellisen väkivallan kriteerit. Tilanne on usein se, että perheen rahoja ei käytetä kaikkien hyvinvointiin, vaan ne päätyvät juojalle. Näin muulla perheellä ole välttämättä rahaa edes ruokaan tai muihin välttämättömiin menoihin.

Eräs tutkielmani vastaaja kuvasi parisuhteen nopeaa etenemistä ja yhteenmuuttoa. Kun mies pian muutti hänen luokseen, tämä ei osallistunutkaan rahallisesti kuluihin. Miehellä oli kiire saada yhteinen lapsi, ja nainen tulikin nopeasti raskaaksi. Vastaaja kuvaili, kuinka tekijä eli omaa elämäänsä hänen kustannuksellaan:

Mihinkään tulevan lapsen tavaroiden hankintaan mies ei osallistunut eikä ollut kiinnostunut. Lapsen synnyttyä mies maksoi vain kerran viikossa ruokakaupasta ostoksia, ei mitään muita kuluja.

Etenkin isommat lapset voivat olla hyvinkin selvillä perheen taloudellisesta tilanteesta, ja kokea laajaa huolta taloudellisen niukkuuden seurauksista. Lapset voivat miettiä aktiivisesti ratkaisuja perheen talousongelmiin, luopua omista kulutustarpeistaan tai lainata rahaa vanhemmilleen.

Talousongelmat voivat kaventaa perheen sosiaalisia suhteita ja vaikeuttaa arkea, ja perustarpeiden tyydyttyminen voi vaarantua. Rahapeliriippuvaisen läheiselle voi aiheutua terveysongelmia, jos hänellä ei ole varaa hankkia lääkkeitä pelaamisen aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Pelaaja voi myös esimerkiksi varastaa läheiseltä rahaa.

Ongelmia salaillaan helposti

Vastaaja, jonka puolisolla oli alkoholi- ja peliriippuvuus, kuvasi perheen eristäytymistä, vaikenemista ja sosiaalisten suhteiden kaventumista:

Aloin jossain vaiheessa ennakoida ja jännittää hänen tilipäiväänsä. En voinut esimerkiksi kutsua ystäviä tai sukulaisia kylään hänen tilipäivänsä aikana, koska todennäköisesti hän oli päihtynyt. Kannoin jo tuolloin häpeää tilanteesta, mutta en puhunut siitä ystävilleni enkä sukulaisilleni.

Toinen vastaaja kuvasi myös vaikenemista: Kerroin veloista vain lähimmille ystävilleni, ja perheelleni en ole kertonut vieläkään.

Taloudellista väkivaltaa kokeneet kantoivat häpeää ja vaikenivat tilanteesta ja veloista, vaikka eivät olleet itse aiheuttaneet niitä. Häpeä voi myös lisätä eristäytymistä. Se voi vaikeuttaa avun saamista, jos taloudellinen väkivalta, todellinen tilanne ja tuen tarpeet jäävät pimentoon.

Tutkielmassani nousi myös esille, että taloudellinen väkivalta jatkui välillä eron jälkeenkin. Sen eräs muoto on velkojen maksamatta jättäminen, jolloin velkataakka oli jäänyt läheiselle. Lainaa kumppaninsa puolesta ottanut vastaaja kertoi, että maksuerät päätyivät lopulta ulosottoon. Kumppani maksoi velasta vain pienen osan ja jätti loput maksamatta. Eron jälkeen vastaaja jäi yksin niin velkataakan kuin lapsenkin kanssa.

Avun ja tuen saamisessa on esteitä, sillä taloudellista väkivaltaa ei aina tunnisteta. Aiheesta tarvitaankin lisää tietoa ja tutkimusta. Jos vanhemmalla on riippuvuuksia, myös lapsen ja perheen tuen tarpeita on tärkeää selvittää. Mitä lapselta jää saamatta? Ehkäpä oma huone, toimiva puhelin, mahdollisuus harrastaa, riittävä vanhemmuus, turvallisuuden tunne, yhteys riippuvaiseen vanhempaan tai muuhun sukuun?

Myös lasten ja nuorten ääntä tulisi saada kuuluville. Millaisia kokemuksia ja tarpeita on lapsilla ja nuorilla, jotka elävät riippuvuuksien ja taloudellisen väkivallan keskellä? Yhteiskunnalla ei ole varaa jättää heitä yksin, vaan he ansaitsevat ja tarvitsevat tukea. Riippuvuus on harvoin vain yksilön oma asia, sillä se koskettaa laajasti myös lähipiiriä.

LÄHTEET

Kaittila, Anniina & Nyqvist, Leo. 2014. Taloudellinen väkivalta parisuhteessa - kirjallisuuskatsaus. Janus 22:(3), 262—278.

Piispa, Minna. 2008. Väkivallan muodot heteroseksuaalisissa parisuhteissa. Teoksessa Näre, Sari & Ronkainen, Suvi (toim.) Paljastettu intiimi. Sukupuolistuneen väkivallan dynamiikkaa. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi.

Bruno, Linnèa. 2022. Economic Abuse From Child and Youth Perspectives: A Review of the Literature. Social Inclusion 10:4. https://doi.org./10.17645/si.v10i4.5396.

Hakovirta, Mia & Rantalaiho, Minna. 2012. Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 124. Kelan tutkimusosasto. Juvenes Print: Tampere.

Itäpuisto, Maritta. 2008. Pullon pohjimmaiset – Lapsi, perhe ja alkoholi. Kirjapaja: Jyväskylä.

Itäpuisto, Maritta & Pajula, Mari 2015. Teoksessa Alho, Hannu, Heinälä, Pekka, Kiianmaa, Kalervo, Lahti, Tuuli & Murto, Antti (toim.) Rahapeliriippuvuus. Duodecim: Helsinki.