Siirry sisältöön

Suomen tulee sitoutua väkivallan torjumiseen teoin, ei vain sanoin

Myllyhoitoyhdistys vaatii osana Naiserityisen työn verkostoa, että Suomi ryhtyy suunnitelmallisiin, konkreettisiin ja pitkäjänteisiin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi.

Sukupuolistunut ja naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa valtava ongelma. Suomalaiset naiset kokevat muihin EU-maihin verrattuna toisiksi eniten väkivaltaa. Lähes joka toinen nainen Suomessa on kokenut väkivaltaa parisuhteessa.

Väkivallalla on suuren inhimillisen kustannuksen lisäksi suuri hintalappu: pelkästään naisiin kohdistuneesta fyysisestä parisuhdeväkivallasta aiheutuu terveydenhuollolle 150 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa. Todellisuudessa kokonaiskustannukset ovat tätä vieläkin suuremmat, ja muiden kuin fyysisen väkivallan kustannukset, saati muut haitat, jäävät piiloon. Lisäksi palveluja koskevia kustannuksia aiheutuu sosiaali- ja oikeuspalveluille.

Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen, jonka tavoitteena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, väkivallan uhrien suojeleminen sekä väkivallan tekijöiden saattaminen edesvastuuseen. Askeleita oikeaan suuntaan onkin otettu vuoden 2015 jälkeen esimerkiksi lisäämällä turvakotipaikkoja, muuttamalla lähestymiskieltoa käsittelevää lainsäädäntöä ja avaamalla SERI-tukikeskuksia. Silti paljon on vielä tekemättä.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Suomi ryhtyy suunnitelmallisiin, konkreettisiin ja pitkäjänteisiin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi.

Palvelut on turvattava lainsäädännöllä

Suomessa on valtakunnalliset ohjeet (THL) lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Tästä huolimatta riittäviä ohjausrakenteita tai palveluja ei ole järjestetty. Esimerkiksi turvakoteja ei edelleenkään ole riittävästi, eivätkä ne tavoita kaikkia, jotka tarvitsisivat niiden palveluita. Ohjeiden ja suositusten lisäksi tulee olla sitova lainsäädäntö, joka selkiyttää väkivallan vastaisen työn vastuut, rakenteet ja palvelut.

Lainsäädäntö mahdollistaisi saumattoman poikkihallinnollisen ja moniammatillisen työn sekä asiakkaan näkökulmasta palveluketjun katkeamattomuuden. Palveluketjussa on huomioitava myös järjestöjen tarjoamat palvelut, kuten väkivallan ehkäisyyn tähtäävä työ sekä toipumista tukeva yksilö- ja vertaistuki.

Järjestöjen rahoituksesta on huolehdittava

Järjestöt ovat naisiin kohdistuvan väkivallan asiantuntijoita, ja järjestöt tuottavat suurimman osan ehkäisevistä sekä erityistason palveluista, joilla tuetaan väkivallan kokijoita ja tekijöitä väkivallattomaan elämään. Järjestöiltä puuttuu kuitenkin riittävä rahoitus palveluiden järjestämiseksi. Rahoitus on myös epävakaalla pohjalla, ja tulee heikentymään entisestään tulevina vuosina, ellei STEA:n rahoitusta korvata muilla keinoin. Tämä estää toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun ja pahimmillaan luo aukkoja palvelujärjestelmään.

Hyvinvointialueet voisivat ostaa järjestöjen tuottamia palveluita, mikä parantaisi palveluiden saatavuutta ja vakauttaisi rahoitusta. Oikea-aikaiset palvelut vähentävät inhimillisen kärsimyksen lisäksi väkivallasta aiheutuvia kustannuksia.

Positiivinen erityiskohtelu luo yhdenvertaisuutta

Suomalainen palvelukenttä on suunniteltu sukupuolineutraaliksi. Palveluissa ja niiden suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida, että eri sukupuolilla on erilaisia tarpeita. Naiset ja tytöt ovat alttiimpia sukupuoleen perustuvalle väkivallalle ja perheväkivalta kohdistuu useammin naisiin. Tulee myös huomioida, että osalla naisista on muita korkeampi riski joutua väkivallan uhriksi (mm. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, vammaiset naiset, ikääntyneet naiset, päihteitä käyttävät naiset). Kaikille väkivallan kokijoille tulee taata yhdenvertaiset mahdollisuudet saada apua.

Häpeä omasta tilanteesta ja aiemmista huonoista kohtaamisista voi estää avun hakemisen tai turvan etsimisen silloin, kun tarve on suurin. Vaadimme jokaiselle tasa-arvoista kohtelua palvelujärjestelmässä iästä ja taustasta riippumatta sekä lisää resursseja stigman vähentämiseen tähtäävään työhön. Tämän takaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille on järjestettävä koulutusta traumasensitiivisestä kohtaamisesta sekä väkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta.

Erityistoimet yhdenvertaisuuden edistämiseksi eivät ole syrjintää. Suomen tulee sitoutua Istanbulin sopimukseen teoin, ei vain sanoin.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet:

A-Kiltojen Liitto ry, Maiju Lehtonen, VEERAT-hankkeen projektipäällikkö
Ensi- ja turvakotien liitto, Riitta Särkelä, pääsihteeri
Hoitokoti Tuhkimo Oy, Anne-Mari Myller, yrittäjä, vastaava ohjaaja
Irti Huumeista ry, Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja
Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan diakoniatyö, Satu Ali-Rekola, diakoni
Kirkkopalvelut ry, Eija Myllymäki, erityisasiantuntija
Loisto setlementti ry, Kari Ollila, toiminnanjohtaja
Maria Akatemia ry, Sari Nyberg, toiminnanjohtaja
Muutosta ilmassa -hanke, Piia Sumupuu, projektikoordinaattori
Myllyhoitoyhdistys ry, Minna Ekholm, toiminnanjohtaja
Naistenkartano ry, Anna Vuorio, toiminnanjohtaja
Naisten Linja Suomessa ry, Katju Aro, toiminnanjohtaja
Nicehearts ry, Johanna Sjöholm, toiminnanjohtaja
Rikoksettoman elämän tukisäätiö, Sari Lönnberg, vastaava asiantuntija ja Amanda Johansson, asiantuntija
Sateenkaari-ikkuna ry, Sari Rantaniemi, toiminnanjohtaja
Suomen NNKY-liitto ry, Anne Pönni, pääsihteeri
Supernovat-toiminta, Tuutikki Ijäs, projektipäällikkö ja Riikka Tuomi, kokemusmentori
Suur-Helsingin Valkonauha ry, Petra Pohjanheimo, va. toiminnanjohtaja
Tampereen A-Kilta ry, Miika Joenperä, Etna-työn hankekoordinaattori
Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Milka Suuniittu-Sakari, turvakotipalvelujen päällikkö
Toimiva ry, Sanna Runsala, toiminnanjohtaja
Tukihenkilötyö ry, Jenni Heikkilä, tukihenkilötoiminnan koordinaattori
Tunne rintasi ry, Johanna Artola, toiminnanjohtaja
Vailla vakinaista asuntoa ry, Jenni Eronen, mentori ja Tii Judén, mentori
 
Naiserityisen työn verkosto on vapaamuotoinen, valtakunnallinen ja maksuton verkosto, jonka tavoitteena on tehdä naiserityistä työtä näkyvämmäksi mm. toteuttamalla erilaisia tapahtumia ja kampanjoita sekä tehdä vaikuttamistyötä kirjoittamalla kannanottoja ja mielipidekirjoituksia.

Lisätietoja kannanotosta:

Riina Karjalainen
Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija
VTL, sosiaalityöntekijä, AmO
Ensi- ja turvakotien liitto
puh. 044 097 0790, riina.karjalainen@etkl.fi

Minna Ekholm
toiminnanjohtaja, Myllyhoitoyhdistys ry
Puh. 040 729 1171
minna.ekholm@myllyhoito.fi

Myllyhoito?

Myllyhoito on Minnesota-mallista toipumiskeskeistä ja yhteisöllistä riippuvuuksien hoitoa, jonka keskiössä ovat vertaistuki, terapia sekä 12 askeleen ammatillinen soveltaminen. Myllyhoitoyhdistys on sitoutumaton asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on riippuvuuksien ehkäiseminen, riippuvuuksiin sairastuneiden ja läheisten auttaminen sekä toipumiskeskeisen hoidon kehittäminen.

Ajankohtaista

10 terveistä Hazeldenin päihdeklinikalta

Kirjoittajalta Myllyhoitoyhdistys | 27.3.2024

Yhdistys vieraili Minnesotassa Hazeldenin päihdeklinikalla, jossa hoito on muttununut lähivuosina paljon etenkin opioidikriisin takia. Lue tai katso terveiset reissusta!

Lue lisää