Siirry sisältöön

Päihdeohjaajan aitous saa kovankin vangin avautumaan: "Vangit huomaavat, jos yrittää olla jotain muuta"

Myllyhoitoyhdistyksen pitkäaikainen päihdetyö Naarajärven vankilassa Pieksämäellä päättyy vuodenvaihteessa Rikosseuraamuslaitoksen määrärahojen vuoksi, mikä harmittaa vankeja. He toivovat päihdekurssien jatkumista.

Yhdeksän miesvankia istuu tuoleilla pieksämäkeläisen Naarajärven vankilan ryhmähuoneessa. Käsivarsissa on tatuointeja, jaloissa crocseja ja sandaaleja. Joku asettelee nikotiinipussia huuleen, toinen kaataa itselleen kahvia. Seinillä näkyy AA:sta tuttuja mietelauseita: Päivä kerrallaan. Tämäkin menee ohi. Tänään et ole yksin.

Meneillään on Myllyhoitoyhdistyksen päihdeohjelma, jossa vangeille kerrotaan riippuvuuksista ja niistä toipumisesta. Päihdeohjaaja Saara-Eliisa Koponen luennoi kieltoreaktiosta eli itsehuijauksesta, jolla riippuvainen uskottelee, että ongelmaa ei ole.

Vankien kanssa käydään läpi kieltämisen muotoja, kuten vähättelyä, ärsyyntymistä, älyllistämistä, syyttelyä ja vertailua. Eräs heistä antaa vähättelystä esimerkin.

”Pari tarkoittaa 6–12 kaljaa. Muutama on laatikon verran”, mies sanoo.

Myllyhoitoyhdistys on tehnyt Naarajärven vankilassa päihdetyötä vuodesta 2009 joitakin taukoja lukuun ottamatta. Rikosseuraamuslaitoksen määrärahojen supistumisen vuoksi työmme vankilassa kuitenkin päättyy vuodenvaihteessa.

Päihdekurssien ryhmähuone ja ohjaaja Teppo Uotinen. Päihdekurssit pidetään vankilan ryhmähuoneessa. Kuvassa päihdeohjaaja Teppo Uotinen.

"En enää halua juoda"

Valtaosalla suomalaisvangeista on päihdeongelma. Myös suurin osa rikoksista tehdään päihteiden vaikutuksen alaisina. Myllyhoitoyhdistyksen kurssien tavoitteena on tukea vankeja muutoksessa kohti päihteettömyyttä ja rikoksetonta arkea.

Vuoden ympäri pyöriviä päihdekurssejamme on vankilassa kaksi, tiiviimpi Selvä herätys ja laajempi Selvä kaista. Edelliseen vanki osallistuu aamupäivisin neljän viikon ajan, jälkimmäiseen taas kahdeksan viikon ajan iltapäivisin. Ryhmäsessiot koostuvat pääosin luennoista, tehtävistä ja keskusteluista.

Viiden vuoden tuomiota istuva Mikael, 36, on kokenut Selvä kaistan toimivaksi ja yhteisölliseksi. Vankien nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojelemiseksi.

”Luennoista saa paljon tietoa. Kaikissa riippuvuuksissa on samanlainen kaava, oli kyseessä mikä riippuvuus vaan”, Mikael sanoo.

"Pelottaa, että entä jos sitten haluankin juoda."

Hän on itse ollut riippuvainen alkoholista: viiniä, olutta, jaloviinaa, viskiä. Alkoholi tekee kuitenkin hänestä väkivaltaisen, tuomio tuli tapon yrityksestä. Vankilassa Mikael kertoo olleensa selvin päin. Retkahtaminen myöhemmin siviilielämässä kuitenkin huolestuttaa, tuomiota on jäljellä runsas vuosi.

”Se on siviilissä erilaista, kun juomiselle ei ole esteitä ympärillä. Kun olen näin pitkälle päässyt, en enää halua juoda. Pelottaa, että entä jos sitten haluankin.”

Fläppitaulu, jolla on vankien pohdintoja päihteiden käytöstä ja raittiudesta. Toisella luennolla pohdittiin päihteiden käytön ja raittiuden hyviä ja haastavia puolia.

Sami, 42, on kurssilla jo toista kertaa. Hän koki olleensa pitkän päihde- ja rikoskierteen seurauksena hukassa. Läheisiä oli kuollut traagisesti ympäriltä, elämä kulki sumussa. Tuomio on Samille jo kahdestoista.

”Valitsin Selvä kaistan, jotta saisin normaalia ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoa takaisin. Olen saanut palautettua tajuntaani toipumispuolen, joka uhkasi hukkua päihteisiin. Olen saanut itseäni takaisin”, hän sanoo.

”Kurssi ei välttämättä paranna ketään, eikä se selvästi ole tarkoituskaan. Mutta se pistää ajattelemaan. En esimerkiksi koskaan aiemmin ajatellut, että itseään voi johtaa joko huonosti tai hyvin.”

Kursseista ehti tulla osa vankilaa

Naarajärven vankila on 101-paikkainen avovankila miehille. Yleensä vanki ohjataan päihdeohjelmaan osana rangaistusajan suunnitelmaa, mutta osa hakeutuu sinne myös vapaaehtoisesti. Muut tekevät esimerkiksi puu- tai metallitöitä, kuten kuormalavoja ja pussipysäkkien katoksia, huoltavat Puolustusvoimien vaatteita tai korjaavat autoja vankilan korjaamolla. Jotkut ovat puoli päivää päihdekurssilla ja puoli päivää töissä.

Selvän herätyksen on käynyt vuosittain läpi noin 150 vankia ja Selvän kaistan 70. Vastaavanlaista jatkuvaa päihdeohjelmaa ei tiettävästi ole muissa suomalaisvankiloissa. Kursseille on ollut viime aikoina jonoa.

Naarajärven avovankilan piha. Naarajärven avovankilassa on 101 paikkaa. Taustalla näkyy vankien majoitusrakennuksia.

”Päihdeohjelmasta on hyötyä, jos ajatellaan vangin problematiikkaa. Monelle päihteet ovat iso ongelma. Siihen pyritään vaikuttamaan rangaistusajan suunnitelmassa, mutta pelkillä yksilötyön menetelmillä omat resurssimme eivät riitä”, sanoo Naarajärven vankilan apulaisjohtaja Hannu Virtanen.

Hän tarkoittaa, että tällä hetkellä sataa vankia kohden työskentelee 1–2 erityisohjaajaa. Virtasen mukaan erillinen päihdeohjelma on tehnyt tehokkaammasta ja intensiivisemmästä puuttumisesta mahdollista. Risen määrärahoja kuitenkin karsittiin päihdekuntoutuksen osalta ensi vuodeksi.

”Toiminnan päättyminen harmittaa, koska päihdeohjelman toteuttamiseksi on tehty vuosien varrella paljon töitä. Ohjelma on sulautunut vankilan toimintaan, ja siitä on tullut osa palvelukarttaamme. Sille on tilaus”, Virtanen sanoo.

Kursseilla olevat vangit tyrmistyivät päihdeohjelman lopettamisesta ja laativat Riselle vetoomuksen.

Kursseilla olevat vangit tyrmistyivät päihdeohjelman lopettamisesta. He laativat Rikosseuraamuslaitokselle vetoomuksen, jossa pyydetään kurssien jatkamista:

Selvä kaista -kurssi antaa vangille paljon työkaluja omien ajatuksien sekä käytösmallien työstämiseen. Vangit pystyvät kurssilla keskustelemaan erittäin avoimesti päihdeongelmistaan sekä tunteistaan osana ryhmää, tämä ei yksilökeskusteluissa onnistu. Ryhmäkeskusteluissa on helppo samaistua vankitoverien kokemuksiin sekä tuntemuksiin päihteiden käytöstä ja tätä kautta tuoda omia ajatuksia esiin, vetoomuksessa lukee.

Vankien vetoomus Risen johdolle. Katkelma vankien vetoomuksesta Risen johdolle.

Avovankilassa vangit sitoutuvat päihteettömyyteen. Heitä testataan päivittäin: jos jää kiinni päihteiden käytöstä, joutuu todennäköisesti suljettuun vankilaan. Naarajärven vankilaan kulkeutuu huumeita esimerkiksi postissa ja vankien mukana lomilta, ja niiden käyttöön syyllistyy vuosittain kymmeniä vankeja. Yleisimpiä on buprenorfiini.

Yhteys ihmiseen palkitsee

Päihdeohjaaja Saara-Eliisa Koponen suree vankien puolesta, että päihdeohjelma loppuu. Hänelle kyseessä on ollut unelmatyö. Ajatus vankilassa työskentelystä oli itänyt siitä saakka, kun hän itse raitistui päihderiippuvuudesta vuonna 2013.

Koposesta on palkitsevaa havaita vangeissa oivalluksia ja muutoksen siemeniä. Moni saattaa esimerkiksi tulla kurssille epävarmana ja nihkeällä asenteella, mutta lähteä lopulta kiitollisena.

”Parasta on nähdä, kun asiakkaan asenne muuttuu kurssin aikana. Käykin niin, että ihminen rupeaa aukeamaan ja puhumaan. Hänen todellinen luonteensa tulee esiin, ja häneen saa yhteyden. Se on minulle tässä työssä sydämenasia”, Koponen kertoo.

Päihdeohjaaja Saara-Eliisa Koponen Saara-Eliisa Koponen on ohjannut vankilan päihdekursseja puolitoista vuotta.

Vankien keskinäinen hierarkia ja dynamiikka tekee työstä joskus haastavaa: jos esimerkiksi arvostettu vanki istuu kurssilla tympeänä, muutkaan eivät välttämättä uskalla avautua. Toisaalta taas muiden kunnioittama vanki voi innokkuudellaan kannustaa muitakin keskusteluun.

Haavoittuvuuden ilmaiseminen ei perinteisesti ole ollut rikollisessa kulttuurissa erityisen suotavaa saati turvallista. Kursseilla pyritään siihen, että vaikeistakin asioista voisi puhua luottamuksellisesti.

”Vangit eivät voi olla samalla tavalla avoimia kuin esimerkiksi jossain hoitolaitoksen toipumisyhteisössä tai vertaisryhmässä, eikä sitä voi heiltä odottaakaan. Monilla ei myöskään ole keinoja puhua tunteista ja asioista, mikä voi näkyä sulkeutuneisuutena”, Koponen sanoo.

Hänelle vangit ovat silti ihmisiä ja asiakkaita siinä missä muutkin. Hän pyrkii kohtaamaan ihmisen ongelmien takana ja antamaan vangeille myös jotain itsestään.

”Luottamus syntyy ainoastaan vuorovaikutuksessa, jossa itsekin on rehellisesti sitä mitä on. Vangit ovat tarkkoja huomaamaan, jos yrittää olla jotain muuta.”

 

Katso 40-vuotisjuhlavideoltamme, kun Saara-Eliisa Koponen kertoo työstään (Naarajärven osuus kohdasta 8.05 eteenpäin).

Myllyhoito?

Myllyhoito on Minnesota-mallista toipumiskeskeistä ja yhteisöllistä riippuvuuksien hoitoa, jonka keskiössä ovat vertaistuki, terapia sekä 12 askeleen ammatillinen soveltaminen. Myllyhoitoyhdistys on sitoutumaton asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on riippuvuuksien ehkäiseminen, riippuvuuksiin sairastuneiden ja läheisten auttaminen sekä toipumiskeskeisen hoidon kehittäminen.

Ajankohtaista

johannes lahtela katsoo kameraan työpöytänsä ääressä

Armottomuus melkein tuhosi raittiuteni

Kirjoittajalta Johannes Lahtela | 22.2.2024

Addiktio on yksinäisen ihmisen sairaus, jossa kaiken takana häärää itsekeskeinen minä, kirjoittaa Vantaan A-killan toiminnanjohtaja ja kirjailija Johannes Lahtela. Hänelle raitistumisessa on ollut vaikeinta antaa itselleen anteeksi.

Lue lisää