Siirry sisältöön

Riippuvuus näkyy aivoissa

Miksi sairastumme riippuvuuksiin? Mitä riippuvuuteen sairastuneen aivoissa tapahtuu? Apulaisprofessori ja neurologian erikoislääkäri Juho Joutsa kuvaa blogissa miten riippuvuudet vaikuttavat aivoihin.

Riippuvuuden kohteena voivat olla päihteet (esim. alkoholi, tupakka, huumeet) tai se voi kohdistua johonkin toimintaan, kuten uhkapelaamiseen, jolloin puhutaan toiminnallisesta riippuvuudesta. Vaikka riippuvuuden kohteet ovat erilaisia, on kaikissa riippuvuuksissa samankaltaisia piirteitä. Näitä ovat voimakas himo riippuvuuden kohteeseen, lisääntyvät määrät mielihyvän saamiseksi, vaikeuksia vähentää tai lopettaa ja vieroitusoireet.

Vaikka riippuvuussairauksien välillä havaitaan myös eroja, niin nykykäsityksen mukaan kaikkien taustalla piilevät samankaltaiset keskeiset mekanismit, joita esittelen tässä tekstissä.

Aivojen palkkiojärjestelmän aktivoituminen

Aivojen keskellä aivorungosta (ventraalinen tegmentaalinen alue, VTA) aivojuovioon (accumbens-tumake) kulkee mesolimbinen rata, jota kutsutaan myös aivojen palkkiojärjestelmäksi (Kuva).

kuvassa aivoissa havainnollistettu edellistä tekstiä

Palkkiojärjestelmä on evolutiivisessa mielessä vanha aivojen osa ja keskeisessä roolissa riippuvuussairauksissa. Aivojen palkkiojärjestelmä viestittää yksilön ja geneettisen perimän jatkamisen kannalta keskeisiä toimintoja, kuten syömistä ja seksiä. Nämä luonnolliset palkkiot aikaansaavat aivojen palkkiojärjestelmän aktivoitumisen, jonka vuoksi ne yleensä koetaan mielihyvää tuottavina.

"Käytännössä kaikki mielihyvää tuottavat päihteet lisäävät voimakkaasti dopamiinia aivojen palkkiojärjestelmässä."

Aivojen hermosolut viestivät keskenään kymmenien välittäjäaineiden avulla. Aivojen palkkiojärjestelmän keskeisin välittäjäaine on dopamiini, jota vapautuu hermosoluliitokseen luonnollisten palkkioiden seurauksena mielihyvän tunnetta aiheuttaen.

Käytännössä kaikki mielihyvää tuottavat päihteet lisäävät voimakkaasti dopamiinia aivojen palkkiojärjestelmässä. Esimerkiksi kokaiinin vaikutusmekanismi perustuu tietyn proteiinin, dopamiinitransportterin, salpaamiseen. Kokaiinin käytön seurauksena dopamiinin takaisinotto estyy ja sen määrä soluvälitilassa kasvaa räjähdysmäisesti saaden aikaan voimakkaan mielihyvän tunteen.

Mitä nopeammin dopamiinipitoisuus nousee, sitä paremmalta tuntuu. Tämä heijastuu monien päihteiden käyttötavoissa, sillä esimerkiksi suonensisäisesti, hengittämällä tai nuuskaamalla aineen pitoisuus veressä nousee huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi suun kautta otettuna.

”Jo päihteen näkeminen tai sen ajatteleminen käynnistää palkkiota ennakoivan dopamiinitoiminnan, joka lisää himoa päihteen käyttöön.”

Mukautuvat aivot

Päihteiden käytön aikaansaamien voimakkaiden dopamiiniryöppyjen toistuessa aivot oppivat reagoimaan myös päihdettä ennakoiviin ärsykkeisiin. Jo päihteen näkeminen tai sen ajatteleminen käynnistää palkkiota ennakoivan dopamiinitoiminnan, joka lisää himoa päihteen käyttöön. Samanlaiset mekanismit toimivat myös toiminnallisissa riippuvuuksissa ja esimerkiksi rahapeliriippuvuudessa ennakoivana ärsykkeenä voi toimia pelikoneiden näkeminen.

Päihteitä käyttäessä aivot yrittävät jatkuvasti mukautua vallitsevaan tilanteeseen, eli päihteen aikaansaamaan välittäjäainemuutokseen, pyrkien vähentämään sen vaikutuksia. Tämä selittää toleranssin kasvua, joka tarkoittaa, että päihdettä pitää käyttää suurempi määrä saavuttaakseen samat vaikutukset.

”Riippuvuutta sairastavan yksilön aivot kiertävät kehää vieroitusoireiden, päihteen himon ja päihtymyksen oravanpyörässä.”

Kun päihteiden käyttö loppuu, on hermosto jo mukautunut korkeisiin päihdetasoihin. Päihteettömyydessä aivot joutuvatkin ”palkkiovajeeseen” normaalitilanteen sijaan. Tästä ja muista aivojen välittäjäainetoiminnan muutoksista aiheutuvat vieroitusoireet ja negatiiviset tuntemukset päihteettömyyden aikana, jotka omalta osaltaan ajavat yksilöä kohti uutta päihteiden käyttöä. Syntyy patologinen kierre, joka voi alkaa hallita yksilön elämää.

Riippuvuutta sairastavan yksilön aivot kiertävät kehää vieroitusoireiden, päihteen himon ja päihtymyksen oravanpyörässä. Päihteettömyyden aikana koetaan voimakkaan negatiivisia tuntemuksia, jotka ajavat kohti olotilan korjaamista päihteillä. Pienetkin vihjeet päihteestä käynnistävät dopamiinitoimintaa ja aiheuttavat vastustamatonta himoa päihteen käyttöön. Päihdettä käyttäessä aivot mukautuvat nouseviin pitoisuuksiin (esim. dopamiiniin reagoivien reseptorien määrä laskee, jolloin dopamiinin vaikutus heikkenee) ja dopamiinivarastot käytetään hiljalleen loppuun. Tämä ei voi jatkua ikuisesti, vaan vääjäämättä päädytään jälleen päihteettömyyden aiheuttamiin vieroitusoireisiin.

”Otsalohkolla on keskeinen rooli käytöksemme kontrolloinnissa ja riippuvuussairauksissa sen toiminta heikkenee.”

Tässä tekstissä olen käsitellyt riippuvuuksia palkkiojärjestelmän ja dopamiinitoiminnan näkökulmasta, mutta tosiasiassa niihin liittyy myös monia muita aivojen mekanismeja. Esimerkiksi otsalohkolla on keskeinen rooli käytöksemme kontrolloinnissa ja riippuvuussairauksissa sen toiminta heikkenee. Aivojen mantelitumake (amygdala) puolestaan osallistuu tunteiden säätelyyn. Sen toimintahäiriöt riippuvuuksissa ovat osaltaan vastuussa mielialaongelmista. Nämä muut mekanismit tunnetaan kuitenkin vielä verrattain puutteellisesti palkkiojärjestelmän toimintaan verrattuna.

Riippuvuussairauksia on tutkittu kymmeniä vuosia ja ymmärrämme jo paljon riippuvuuden neurobiologisista mekanismeista, mutta paljon on vielä selvitettävää. Tällä hetkellä riippuvuussairauksia voidaan hoitaa monin keinoin, mutta täsmähoitojen kehitystä jarruttaa se, ettemme vieläkään tunne näitä mekanismeja tarpeeksi tarkasti.

Vaikka riippuvuus aiheuttaa selkeitä muutoksia aivojen toiminnassa, lukuisat menestystarinat riippuvuuksista eroon pääsemisestä osoittavat, että nämä muutokset eivät todennäköisesti ole peruuttamattomia. Tämä luo toivoa tulevaan.

Myllyhoito?

Myllyhoito on Minnesota-mallista toipumiskeskeistä ja yhteisöllistä riippuvuuksien hoitoa, jonka keskiössä ovat vertaistuki, terapia sekä 12 askeleen ammatillinen soveltaminen. Myllyhoitoyhdistys on sitoutumaton asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on riippuvuuksien ehkäiseminen, riippuvuuksiin sairastuneiden ja läheisten auttaminen sekä toipumiskeskeisen hoidon kehittäminen.

Ajankohtaista

Riippuvaista ei voi rakastaa ehjäksi

Kirjoittajalta Outi Forsblom | 5.5.2022

Laulaja-lauluntekijä Outi Forsblom yritti pitkään rakastaa alkoholisti-isänsä raittiiksi. Musiikki toi hänelle lohtua tuskan keskellä.

Lue lisää