Siirry sisältöön

Rahapeli­riippuvuus on moni­tekijäinen sairaus

Psykologi ja THL:n rahapelitutkija Sari Castrén kirjoittaa asiantuntijablogissa rahapeliriippuvuuden synnystä, tunnusmerkeistä, rinnakkaisista riippuvuuksista sekä ongelman puheeksiottamisen tärkeydestä.

Rahapeliriippuvuudesta kärsii noin 1.4 prosenttia suomalaista ja riippuvuutta lievempää ongelmapelaamista esiintyy noin 1.6 prosentilla väestöstä. Tunnistetulla riskitasolla pelaavia on noin 11 prosenttia. (THL 2020)

Hallitsematon rahapelaaminen aiheuttaa yksilölle muun muassa taloudellisia haittoja kuten velkaongelmia ja velkakierteessä olemista, ongelmia ihmissuhteissa ja tunnetasolla, erilaisia terveydellisiä haittoja sekä kohonnutta itsemurhariskiä.

Monitekijäinen sairaus

Rahapeliriippuvuutta voidaan tarkastella bio-psyko-sosiaalisena häiriönä, jossa osatekijöinä on perimän ja neurobiologian yhdistelmä, joka on yhteydessä myös psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin.

Rahapeliriippuvuudessa kuten päihderiippuvuuksissa yhteinen tekijä on dopamiinin vapautuminen aivoissa. Päihderiippuvuuksissa päihteet johtavat dopamiinin vapautumiseen, kun taas rahapeliriippuvuudessa toiminta (pelaaminen) saa aikaan dopamiinin vapautumisen. Dopamiinin vapautuminen aktivoi aivojen palkkiojärjestelmän. Kun palkkiojärjestelmä aktivoituu ja dopamiinia vapautuu ohjaa sen ihmisen oppimista ja ehdollistumista ja tämä johtaa siihen, että käyttö tai toiminta jatkuu.

Neurobiologisten ja geneettisten tekijöiden lisäksi ongelman kehittymiseen vaikuttavat myös muut tekijät. Psyykkisistä tekijöistä esimerkiksi tietyt persoonallisuuden piirteet (jännityshakuisuus, impulsiivisuus), peleihin liittyvät uskomukset sekä useat ympäristötekijät pelien saatavuudesta yhteiskunnallisiin asenteisiin vaikuttavat kehittymiseen.

Rahapelaaminen ja samanaikaissairastuvuus

On varsin tyypillistä, että rahapeliriippuvuudesta kärsivällä henkilöllä on samanaikaisesti ilmeneviä muita mielenterveyden ongelmia tai päihteiden käyttöä. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa, ottaa puheeksi ja seuloa mahdollinen pelaaminen, sekä mielenterveys että päihdepalveluissa, jotta hoito osataan suunnata oikein ja mahdollisimman hyvin.

”Riippuvuushäiriöistä toivuttaessa ei ole tavatonta,
että tilalle saattaa kehittyä vaivihkaa jokin uusi intohimon kohde tai tekeminen.”

Hoitoa suunniteltaessa on hyödyllistä tarkastella esiintyykö pelaamista päihteiden käytön kanssa samanaikaisesti, sillä päihteiden käyttö heikentää impulssikontrollia ja pelaaminen usein kiihtyy päihteitä käytettäessä. Päihteiden käyttöä ilmenee myös rahapelaamisesta aiheutuvan kuormituksen hallintakeinona, jolloin on todennäköistä, että myös päihteiden käyttö lisääntyy peliongelman myötä.

Riippuvuushäiriöistä toivuttaessa ei ole tavatonta, että tilalle saattaa kehittyä vaivihkaa jokin uusi intohimon kohde tai tekeminen. Rahapelihimon sammuessa saattaa tilalle tulla pakonomaista ostamista tai kasvavaa alkoholin tai makean himoa.

Asia on hyvä tunnistaa mahdollisesti muutosprosessiin kuuluvana ja etsiä tietoisesti tilalle sellaisia mielihyvää tuottavia tekemisiä, joista ei koidu haittaa. Esimerkiksi vanhan poisjääneen harrastuksen tai ihmissuhteen aktivointi voi tehdä hyvää.

Ongelmallisen rahapelaamisen tunnusmerkkejä

Rahapeliongelman tai riippuvuuden tunnistaminen on haastavaa, sillä se ei näy päällepäin ja pysyy kauan piilossa usein häpeän ja leimautumisen pelon vuoksi. Ei ole yksittäistä selkeää tunnusmerkkiä, jonka perusteella rahapeliongelman voisi tunnistaa yksiselitteisesti.

”Usein pelaaja hakee apua rahapelaamisesta aiheutuviin
haittoihin mainitsematta pelaamista.”

Usein ongelma tulee esille, vasta kun se on jo kehittynyt pitkälle ja haitata ovat tuntuvat. Tämän vuoksi varhaisen tunnistamisen eli puheeksioton merkitys korostuu. Usein pelaaja hakee apua rahapelaamisesta aiheutuviin haittoihin mainitsematta pelaamista. Tämän vuoksi tunnistamisen apuna voidaan käyttää pelaamisesta koituvia haittoja.

Tunnusmerkkejä ongelmallisesta pelaamisesta ovat esimerkiksi:

• Pelaamiseen käytettävä raha menee arkisten hankintojen edelle: säästöjä käytetään pelaamiseen ja velkaantuminen

• Pelaaminen on jatkuvasti mielessä, joten läsnäolo herpaantuu ja velvollisuuksia laiminlyödään.

• Ihmissuhteissa tulee riitoja, luottamuspulaa mahdollisesti rahanlainaamisesta johtuen.

• Psyykkinen kuormittuneisuus kasvaa, vierotusoireet näkyvät hermostuneisuutena, unettomuutena ja ärtyneisyytenä sekä kasvaneena riskinä päihteiden käyttöön, stressioireiden (verenpaineen nousu ja päänsäryt) ilmenemiseen.

• Työhön tai opiskeluun liittyviä haittoja ovat työssä alisuoriutuminen tai poissaolot ja madollinen opintojen keskeytyminen tai työpaikan menettäminen.

• Pelaajan häpeä voi johtaa eristäytyneisyyteen ja ajankäytön ongelmiin.

• Pelaamiseen saattaa liittyä myös rikollinen toiminta (kavallukset, varkaudet ja petokset) pelaamisen ylläpitämiseksi.

Keskustelun avaus ja tuen hakeminen

Ongelmallisen pelaamisen havaitseminen lähipiirissä on usein hämmentävä kokemus eikä usein oikein tiedetä kuinka tilanteessa voisi toimia. Läheisen rooli keskustelunavaajana voi olla sytyke muutokseen, mutta saattaa olla, että pelaaja ei vielä itse ole valmis muutokseen. Hänen kokema häpeä voi olla niin suurta, että pelaaja kaunistelee tilannetta tai vähättelee ongelmaa. Tilanteeseen saattaa syntyä myös voimakas tunnelataus.

Läheisen on tärkeää tuoda esille oma huolensa ja kertoa konkreettisten esimerkkien avulla, kuinka pelaaminen vaikuttaa myös muiden elämään. Ongelmallisesta pelaamisesta ja riippuvuudesta on mahdollista toipua ja avun piiriin ohjaaminen on tärkeää. Esimerkiksi Peluurista löytyy tukea ja tietoa pelaajille ja läheisille.

Pelaamisesta koituvat haitat koskettavat myös lähipiiriä

Rahapeliongelma ei kosketa vain pelaajaa itseään vaan myös hänen lähipiiriään. Viimeisimmän väestökyselyn mukaan (THL) Suomessa noin 790 000 henkilöllä oli yksi tai useampi läheinen, jolla oli ollut ongelmallista rahapelaamista.

Pelaajan läheinen kokee myös haittoja, kuten huolta läheisen hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tunne-elämän kuormittuneisuutta, joka tyypillisesti ilmenee stressinä, ahdistuneisuutena, syyllisyytenä ja masennuksena. Myös läheinen tarvitsee tietoa ja tukea erikseen ja yhdessä pelaajan kanssa.

Hyödyllisiä linkkejä:

Miten tuen muutokseen: https://www.peluuri.fi/hae-apua/miten-tuen-muutokseen

Vertaistukea: https://www.peluuri.fi/hae-apua/vertaistukea

Vertaistukea pelaajille ja läheisille: Sosped.fi
Terapiat, hoidot: https://www.peluuri.fi/hae-apua/terapiat-ja-muut-palvelut
Läheiselle: https://www.peluuri.fi/hae-apua/velka-talous-ja-raha

Oma-apuopas Avaimia rahapeliongelman hallintaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-677-0

THL tukiaineistot: https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/rahapelit/julkaisut/tukiaineistot

(THL 2020) Salonen ym. Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyväöt asenteet ja mielipiteet vuosina 2007-2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, Helsinki 2020. Raportti 18/2020. Verkkojulkaisu ISBN 978-952-343-594-0

Myös joissain toipumiskeskeisissä kuntoutuspaikoissa hoidetaan rahapeliriippuvuutta: https://myllyhoitoyhdistys.fi/fi/tukea-ja-tietoa/#kartta

Myllyhoito?

Myllyhoito on Minnesota-mallista toipumiskeskeistä ja yhteisöllistä riippuvuuksien hoitoa, jonka keskiössä ovat vertaistuki, terapia sekä 12 askeleen ammatillinen soveltaminen. Myllyhoitoyhdistys on sitoutumaton asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on riippuvuuksien ehkäiseminen, riippuvuuksiin sairastuneiden ja läheisten auttaminen sekä toipumiskeskeisen hoidon kehittäminen.

Ajankohtaista

Leena Koivula

Yhteiskunnan kovat arvot kiihdyttävät riippuvuuksia

Kirjoittajalta Leena Koivula | 21.9.2022

Riippuvuuksiin sairastuminen ei ole koskaan ollut yhtä helppoa kuin nykyään, sillä ne ovat keskeinen osa taloutta ja yhteiskuntaa, kirjoittaa sosiaalipsykologi Leena Koivula.

Lue lisää