Siirry sisältöön

Q&A: VTV-ohjelman Mikko vastaa nuorten some­kysymyksiin

Yhdistyksen Vapaus tuo vastuun -kouluohjelman nuoret saivat esittää kysymyksiä somesta ja someriippuvuudesta. Ohjelmapäällikko Mikko Cederberg vastasi niihin.

1. Mitä on dopamiini?

Dopamiini on mielihyvähormoni. Aivot erittävät mielihyvähormonia (dopamiinia), kun teemme jotain, mikä tuo mielihyvää ja kivan fiiliksen.

2. Mistä tietää, että käyttää somea liikaa?

Somen liikakäytön yleisimpiä oireita ovat ärtymys, väsymys, levottomuus ja vaikeus keskittyä.

Somen liikakäytössä esiintyy ärtymystä sellaisissa tilanteissa, joissa ei pääse selailemaan erilaisia somekanavia. Jatkuva somen selaaminen voi olla myös yksi merkki, joka kertoo, että somen käyttöä kannattaisi tarkkailla.

Tämän lisäksi somessa vietetty aika kertoo paljon liikäkäytöstä. Jos somessa kuluu aikaa monta tuntia päivässä, on sekin jo merkki jonkinlaisesta liikakäytöstä.

3. Miksi some koukuttaa?

Erilaisten sovellusten kehittäjät haluavat luoda mahdollisimman menestyviä sovelluksia, joita käyttäisi koko ajan enemmän ihmisiä. Siksi sovellukset kehitetään ’’koukuttamaan’’ niin, että niitä käytettäisiin koko ajan lisää. Näitä koukuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi:

  • Endless feed (=loputon feed, esimerkiksi Instagramin etusivu, Facebookin etusivu, Snapchatin my storyt jne.)
  • Tykkäyksien ja seuraajien määrien seuraaminen ja vertailu
  • Erilaiset ja runsaslukuiset sovellusten notifikaatiot (=ilmoitukset eri sovelluksista puhelimen yläpalkkissa tai avausnäytöllä)

Somen käyttö koukuttaa myös siksi, koska se aiheutta mielihyvää, jolloin myös (katso 1. kysymys) dopamiinin eritys aivoissa lisääntyy. Käyttäessä somea voi jäädä koukkuun tähän somen käytön aiheuttamaan dopamiiniruiskeeseen.

4. Mikä on sopiva aika käyttää somea päivässä?

Jokaisella ihmisellä on oma ’’sopiva aikansa’’ käyttää somea päivässä. Nuorten ja lasten tulisi kuitenkin keskustella huoltajiensa kanssa siitä, mikä huoltajien mielestä olisi nuorelle sopiva määrä käyttää somea päivässä. Nuorten kannattaa sopia huoltajiensa kanssa yhteiset pelisäännöt somen käyttöön.

5. Voiko yli 80-vuotiaalla olla someriippuvuus?

Somen liikakäyttö tai someriippuvuus ei ole ollenkaan ikäsidonnaista. Somen liikakäyttöä voi esiintyä ihan kaiken ikäisillä ihmisillä.

6. Voinko tulla huijatuksi somessa?

Kyllä, valitettavasti somessa voi tulla huijatuksi. Ikinä ei kannata jakaa omia henkilötietojaan somessa, kuten koko nimeään, kotiosoitettaan, puhelinnumeroaan tai henkilöturvatunnustaan.

Kannattaa myös aina miettiä, minkälaisia kuvia ja videoita jakaa itsestään tai läheisistään someen. Kaikki mitä päivität esimerkiksi Instagramiin, tallentuu sinne pysyvästi, vaikka poistaisitkin kyseisen kuvan/videon omalta aikajanaltasi.

Suosittelen katsomaan Youtubesta tämän Keskusrikospoliisin lisäämän puhuttelevan  videon somerikollisuudesta:
Sextortion – kiristys alastonkuvilla #Sayno (avaa linkki klikkaamalla).

7. Voiko someriippuvuus vaikuttaa haitallisesti koulunkäyntiin? Jos voi, niin miten?

Kyllä voi. Jos esimerkiksi kotiläksyjen teko tai kokeisiin lukeminen venyy aina puhelimen selailun takia, voi sillä olla vaikutuksia asioiden oppimiseen tulevaisuudessa.

Jos aivot oppivat siihen, että tärkeiden tehtävien aikana toiminta keskeytetään jatkuvasti, alkavat aivot automaattisesti etsiä jatkossakin näitä keskeytyksiä.

Tästä voi aiheutua esimerkiksi keskittymisvaikeuksia, hankaluuksia luetun ymmärtämisessä, levottomuutta ja sitä, että opiskellut asiat eivät jää enää niin hyvin mieleen. Jos aivot oppivat keskeytyksiin, se voi vaikuttaa vahvasti tulevaisuudessa esimerkiksi opiskeluun, ylioppilaskirjoituksiin, pääsykokeisiin tai työelämään.

8. Mitä jos kukaan ei halua auttaa sinua someriippuvuudessa?

Uskon, että aina on mahdollista löytää jotain apua someriippuvuuteen. Esimerkiksi hankkeemme kautta on käynnissä puhelinpäivystys (linkki) maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9-13 välillä. Soittamalla numeroon 0447204816 saat lisätietoa someriippuvuudesta, keskusteluapua sekä neuvoja avun etsimiseen.

Myös näistä paikoista voit hakea apua someriippuvuuteen:

www.nuortenturvatalo.fi

www.nuortenelema.fi

www.nuortenlinkki.fi

https://www.riku.fi/rikoksen-uhrina/lapsi-ja-nuori-rikoksen-uhrina/

9. Miksi aikuiset yrittävät aina vain löytää kaikkia huonoja puolia somen käytöstä?

Internet ja erilaiset somekanavat ovat suhteellisen uusi asia. Vasta viimeisen 10 vuoden aikana näiden käyttö on lisääntynyt.

Aikuiset eivät välttämättä ajattele asiaa samalla tavalla kuin nuoret. Voi olla, että aikuiset eivät koe somen käyttöä niin tärkeänä asiana, ja tästä syystä saattavat vähätellä somea. Aikuiset saattavat myös ajatella, että nuoren somen käyttö ”riistäytyy käsistä”, eikä nuori pysty keskittymään opiskeluun, harrastuksiin tai ammatilliseen koulutukseen.

Onkin hyvä listata aikuiselle vaikka ranskalaisin viivoin, että mitä hyviä ja huonoja puolia somen käytössä on. Näin aikuinenkin voi ymmärtää paremmin nuorten somen käyttöä.

10. Mitä teen, jos minua kiusataan somessa?

Ota asia puheeksi huoltajiesi kanssa. Jos et pysty keskustelemaan asiasta huoltajillesi, niin puhu asiasta opettajalle, kuraattorille tai kaverille. Tärkeintä on, ettet jää asian kanssa yksin. Kysymyksen 8 kohdalla on erilaisia linkkejä, joiden kautta löydät myös ammattiapua tarvittaessa.

11. Onko parempi pitää päiviä, jolloin ei käytä somea ollenkaan vai asettaa joka päivälle tietty rajattu aika, jolloin puhelinta saa käyttää?

Tähän kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Suosittelemme vahvasti, että päiviin kuuluu muutakin kuin somen käyttöä tai puhelimella olemista.

Hyvä alku somen käytön rajaamiselle voi olla esimerkiksi sellainen, että on yhden illan viikossa klo 17.00 jälkeen ilman puhelinta. Puhelin kannattaa muutenkin jättää lautautumaan iltaisin viimeistään klo 21.00 eri huoneeseen kuin siihen, missä aikoo nukkua. Puhelimen merkkiäänet ja merkkivalojen syttyminen häiritsevät rauhallista nukahtamista.

12. Mitä pitäisi tehdä, jos vanhemmat käyttävät enemmän somea kuin lapsi? Pitäisikö siitä sanoa vanhemmille tai vain ottaa heidän puhelin välillä kokonaan pois ja piilottaa se?

On hyvä keskustella asioista avoimesti vanhempien kanssa yhdessä. On hyvä myös kertoa asioista, jotka häiritsevät. On hyvä muistaa, että vanhempien puhelimen käyttö ei kuitenkaan ole lapsen tai nuoren vastuulla.

Ajanvietto yhdessä ilman älylaitteita voi olla kokeilun arvoista, jollei sitä ole aiemmin kokeiltu. Voi sopia yhteisiä aikoja, jolloin puhelin jätetään ”puhelinparkkiin”, ja tehdään muita juttuja yhdessä.

13. Onko someriippuvuus yleistä?

Tähän on vaikeaa vastata, sillä some on uusi asia, eikä asiasta ole vielä paljon tutkimuksia. Kuitenkin esimerkiksi suomalaisen Viestintäliiga-nimisen yrityksen vuonna 2019 tekemän kyselyn mukaan valtaosa 13-23-vuotiaista nuorista käyttää somea 2-5 tuntia päivässä, enimmillään jopa 8 tuntia.

Omaa somen käyttöä on hyvä seurata avoimin mielin. Erityisesti kannattaa tarkkailla, että tuleeko ärtymystä, levottomuutta tai keskittymisvaikeuksia aiempaa enemmän. Nämä voivat olla merkkejä siitä, että somen käyttö on liiallista.

Myllyhoito?

Myllyhoito on Minnesota-mallista toipumiskeskeistä ja yhteisöllistä riippuvuuksien hoitoa, jonka keskiössä ovat vertaistuki sekä 12 askeleen ammatillinen soveltaminen. Myllyhoitoyhdistys on sitoutumaton asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on riippuvuuksien ehkäiseminen, riippuvuuksiin sairastuneiden ja läheisten auttaminen sekä toipumiskeskeisen hoidon kehittäminen.

Ajankohtaista

Q&A: VTV-kouluohjelman Mikko vastaa nuorten somekysymyksiin

Kirjoittajalta Mikko Cederberg | 6.4.2021

Mistä tietää, että käyttää somea liikaa? Yhdistyksen Vapaus tuo vastuun -kouluohjelman päällikkö Mikko Cederberg vastaa nuorten kysymyksiin somesta.

Lue lisää