Pitkiä odotusaikoja ja vaikeuksia päästä pidempiaikaiseen päihdehoitoon
Myllyhoitoyhdistyksen teettämän selvityksen mukaan päihdehoidon toimijat ovat huolissaan alueellisista eroista hoitoon pääsyssä. Halusimme kysyä myös päihdehoitoon hakeutuneilta tilanteista, joissa he eivät olleet saaneet tarpeellista hoitoa asuinkunnastaan.
Yksilölle sopivaan tai riittävään päihdehoitoon pääseminen ei ole itsestään selvää kaikissa kunnissa.
Myllyhoitoyhdistyksen teettämän selvityksen mukaan monet päihderiippuvuuden ja -hoidon asiantuntijat ovat huolissaan riittävän päihdehoidon saatavuudesta. Haastateltavien mukaan asuinpaikka usein määrittelee sen, millaista hoitoa riippuvuuteen sairastunut saa. Myös eri hoitomuotojen soveltuvuudesta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta puuttuu tutkimuksellista näyttöä.
Riittämättömästä päihdehoidosta on uutisoitu lähiaikoina myös esimerkiksi Ylellä. Nopea päihdehoitoon pääseminen ja riittävä hoito kuitenkin vähentäisivät kuntien kokonaiskustannuksia, kuten Elina Rautiaisen tuoreesta väitöstutkimuksesta käy ilmi.
Halusimme kuulla päihdehoitoon hakeutuneilta kokemuksia tilanteista, joissa omalta paikkakunnalta ei oltu saatu tarpeellista tai riittävää päihdehoitoa.
Pitkiä odotusaikoja ja vaikeuksia päästä pidempiaikaiseen hoitoon
Anonyymin verkkokyselyn vastauksissa (13 kappaletta) korostui se, että joillain paikkakunnilla hoitoon pääsyä oltiin jouduttu odottamaan pitkiäkin aikoja.
”Juhlapyhien aikaan katkolle pääsy mahdotonta. Tiedonvälitys takkuilut tapaamispäivämäärissä.”
”Päihdekatkoon ja kuntoutukseen pääsi vasta 2 kuukauden päästä.”
”Katkoihin pääsyä joutunut odottamaan 3,5 kuukautta.”
”Kaksi viikkoa odotin paikkaa. Aika tuntui pitkältä ja epävarmalta.”
”Katkoihin pääsyä joutunut odottamaan 3,5 kuukautta.”
Jotkut eivät olleet saaneet kunnalta omien tarpeiden mukaista päihdehoitoa tai tarjolla ei ollut erilaisia hoitomuotoja:
”Kaupungilla on tarjolla vain päihdekatkaisu (sairaalassa), ei kuntouttavaa laitosmallista hoitoa. Kävin "avokuntoutuksen" (muutama muutaman tunnin mittainen tapaaminen, jossa mukana päihdehoitaja ja sosiaalityöntekijä), jossa pohdiskeltiin mielestäni toissijaisia asioita, en raitistunut. En omista ja puolisoni pyynnöistä huolimatta saanut maksusitoumusta laitoskuntoutukseen. Päädyimme maksamaan hoidon itse, joka taloudellisesti saattoi lapsiperheemme hankalaan asemaan. Onneksi hyvän (minnesota-mallisen) hoidon avulla raitistuin reilu vuosi sitten.”
”Ei ole ollut itse mahdollista valita hoitomuotoa. Aina tarjotaan ensin korvaushoitoa.”
”Maakunnassa ei ole muuta hoitoa kuin katko.”
"En omista ja puolisoni pyynnöistä huolimatta saanut maksusitoumusta laitoskuntoutukseen."
Vastaajilla oli ollut myös vaikeuksia saada maksusitoumuksia pidempiin toipumiskeskeisiin yhteisöhoitoihin:
”Kotikaupunkini ei anna maksusitoumusta esimerkiksi naiserityiseen Hoitokoti Tuhkimoon.”
”Lähiomaiseni ei saa maksusitoumusta Myllyhoitoon.”
Onneksi osa kyselyyn vastanneista oli päässyt riittävään hoitoon nopeasti, mikä oltiin koettu hyväksi toipumisen kannalta:
”Olen päässyt katkolle heti kun siellä on ollut tilaa, 2 päivää piti pisimmillään odottaa. Myös kuntoutukseen sain maksusitoumuksen helposti ja olen saanut senkin jälkeen vahvaa tukea päihteettömyyteen. Lastensuojelu on yllättänyt positiivisesti ja tukenut kaikin mahdollisin tavoin vanhemman päihteettömyyttä.”
”Pääsin yllättävän nopeasti, asiat hoituivat hyvin.”
Toiveena psykososiaalinen kuntoutus ja vertaistuki
Kyselyn vastauksissa korostui toive pidempiaikaiselle hoidolle sekä vertaistuelle. Toiveena oli parempi saatavuus maksusitoumuksiin intensiivisempään yhteisö- tai laitospäihdehoitoon.
”Lisää yhteisöhoidollista kuntoutusta. Laitosmaisesta kuntoutuksesta huonoja kokemuksia.”
”Enemmän keskustelua, vertaistukea. Maksusitoumuksen saaminen intensiivisempään hoitoon helpommaksi.”
”Olisin tarvinnut laitoskuntoutusta, koska en avotapaamisten turvin saanut päihdekierrettäni katkaistua. Olisin tarvinnut hoitoa, jossa päihdesairaus ymmärretään: sellaista en kunnalliselta puolelta saanut. Kokemukseni on, että saamani hoito kaupungin avopalveluissa ei ollut asianmukaista: päihderiippuvuuteni tulkittiin jatkuvasti oireeksi, sitä vähäteltiin, eikä sitä käsitelty sairautena, vaikka itse jo ymmärsin ja kuvasinkin olevani riippuvainen. Minulle ehdotettiin muun muassa kotoa pois muuttamista väittäen, että juon, koska olen väsynyt perheen pyörittämiseen, ja tarjottiin siivouspalvelua.”
”Ei katkaisuhoitoa vaan pidempiaikaista suunnitelmaa.”
"Maksusitoumuksen saaminen pitkään laitoskuntoutukseen voisi olla yleisempää. Vertaistuellinen toiminta puuttuu. Nuorten päihdehoito on ihan käsittämättömän huonolla tolalla, 11-16-vuotiaiden keskuudessa vallitsevaa ongelmaa vähätellään. Ja jos käytöstä on jääty kiinni, tarjolla avuksi on oikeastaan vain seulat ja sijoitus kodin ulkopuolelle. Tässä mennään niin perse edellä puuhun, että taatusti tulokset näkyy, ja syrjäytyneiden nuorten määrä kasvaa, sekä se että vanhemmat eivät enää hae apua lasten ja nuorten ongelmiin kun sitä ei saa, vaan lähinnä pelkoa perheen hajoamisesta.”
"Maksusitoumuksen saaminen pitkään laitoskuntoutukseen voisi olla yleisempää. Vertaistuellinen toiminta puuttuu."
Vastauksissa nousi esiin myös, että hoitosuunnitelma tulisi tehdä potilasta kuunnellen ja hoitoon tulisi päästä nopeasti:
”Palvelupäätöksiä tehdään kuuntelematta asiakkaita. Päätökset tekevät tahot, jotka ovat huonoiten perillä asiakkaiden tarpeesta.”
”Maksusitoumukset saisivat olla pidempiä. Monelle ei riitä esim. 3kk:n kuntoutus vaan kuntoutusjaksojen pitäisi olla pidempiä ja pituuden määräisi kuntoutettavan yksilöllinen tarvittava tuki. Liian paljon pitää elää epävarmuudessa jatkokuntoutuspäätöksiä odotellessa.”
”Pitäisi tarjota yksillöllisesti hoitoa asiakkaan tarpeiden mukaan. Maksusitoumuspäätökset eivät saisi olla 1kk: mittaisia vaan pidempiä. Joillekin 1kk voi riittää mutta pitkän päihdetaustan omaava tarvitsee todella pitkän kuntoutusjakson. Avohoitopalveluita kehittettävä. Palvelutarjonta yhtenäistettävä. Pienillä paikkakunnilla avun saaminen on miltei mahdotonta tai olematonta. Hoidontarpeen arviointia pitäsi tehdä yksilöllisesti eikä tämän hetken tasapäistämisen mukaan.
”Ihmisen tulisi päästä hoitoon heti kun hän sitä itse haluaa ja pitäisi kuunnella, millaisesta hoidosta hän arvelee hyötyvänsä ja missä. Tulisi myös purkaa hyödyttömiä hoitopolkuja etenkin, jos tavoite on täysraittius.”
”Ihmisen tulisi päästä hoitoon heti kun hän sitä itse haluaa ja pitäisi kuunnella, millaisesta hoidosta hän arvelee hyötyvänsä ja missä."
Vaikka joissain kunnissa hoitoon pääsee tällä hetkellä nopeasti, ei se valitettavasti ole mahdollista kaikissa kunnissa. Päihdehoitoon pääseminen ja hoitomuoto eivät saa olla kiinni asuinpaikasta.
Keväällä 2021 järjestetään kuntavaalit. Muistetaan äänestää puoluetta ja ehdokasta, joiden asialistalla on toimivan ja helposti saatavan päihdehoidon takaaminen kaikille sitä tarvitseville.
Myllyhoito?
Myllyhoito on Minnesota-mallista toipumiskeskeistä ja yhteisöllistä riippuvuuksien hoitoa, jonka keskiössä ovat vertaistuki, terapia sekä 12 askeleen ammatillinen soveltaminen. Myllyhoitoyhdistys on sitoutumaton asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on riippuvuuksien ehkäiseminen, riippuvuuksiin sairastuneiden ja läheisten auttaminen sekä toipumiskeskeisen hoidon kehittäminen.
Ajankohtaista
Yhdistys vieraili Minnesotassa Hazeldenin päihdeklinikalla, jossa hoito on muttununut lähivuosina paljon etenkin opioidikriisin takia. Lue tai katso terveiset reissusta!
Lue lisää
Myllyhoitoyhdistys, 22.2.2021
Myllyhoitoyhdistys
on valtakunnallinen asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on riippuvuuksien ehkäiseminen, päihderiippuvuuteen tai muihin haitallisiin riippuvuuksiin sairastuneiden ja heidän läheistensä auttaminen sekä toipumiskeskeisen riippuvuushoidon kehittäminen.