Siirry sisältöön

Lääkäri Antti Loimalahti: Hoitamaton päihdesairaus tulee kalliiksi

Onko yhteiskunnallamme varaa olla hoitamatta päihdesairauksia? Myllyhoitoyhdistyksen hallituksen jäsen lääkäri Antti Loimalahti laski, mitä voi maksaa hoitamatta jätetyn päihderiippuvuuden kertaluontoinen akuuttihoito.

Maassamme on paljon päihderiippuvuuteen sairastuneita ja alkoholin suurkuluttajia. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) mukaan alkoholin riskikuluttajia tai suurkuluttajia on Suomessa noin 600 000 henkilöä. Alkoholismista arvioidaan kärsivän noin 225 000 ihmisen, ja arvion mukaan Suomessa on 31 100–44 300 amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttävää ihmistä.

Henkisen kärsimyksen, terveysongelmien ja läheisten huolen lisäksi päihdesairaudet aiheuttavat myös suuria taloudellisia kuluja yhteiskunnalle. Tulee kalliiksi, jos ja kun päihdesairauksia jätetään hoitamatta.

Pohditaanpa hetki kuvitteellisen esimerkkitapauksen kautta sitä, millaisia kuluja tulee, kun sairastunut ei pääse päihdehoitoon. Tältä esimerkkitapaukselta sosiaalityöntekijä eväsi maksusitoumuksen päihdekuntoutukseen, johon hän oli saanut päihdelääkäriltä lähetteen.

Tapaus käyttää pääasiassa alkoholia, mutta lisäksi hän käyttää satunnaisesti myös kannabista ja amfetamiinia sekä on riippuvainen bentsoista.

Kuvitellaan tällainen aika tavallinen tapaus, joka on noin 30-vuotias päihderiippuvuuteen sairastunut mies. Tapaus käyttää pääasiassa alkoholia, mutta lisäksi hän käyttää satunnaisesti myös kannabista ja amfetamiinia sekä on riippuvainen bentsoista (kutsutaan myös uni- ja rauhoittaviksi lääkkeiksi).

Lisäksi tapauksella on diagnosoitu psykiatrinen sairaus, kaksisuuntainen mielialahäiriö. Hänellä on myös sosiaalisia ongelmia, jotka näkyvät työsuhteiden lyhyytenä sekä vaikeuksina vaimon ja lasten kanssa. Lastensuojelun tukitoimia on jo järjestetty, mutta huostaanottoa ei ole vielä harkittu. Tapaukselle on järjestetty pari katkaisuhoitoa ja sen lisäksi keskusteluaikoja päihdetyöntekijälle 1-2 viikon välein.

Sitten tapaus saa viinakrampin matkalla baariin aamukaljalle.

Kesälomalla tapaukselle käy tällä kertaa kuitenkin nyt niin, että juomisessa tulee oikein kunnon putki ja muitakin päihteitä tulee käytettyä normaalia reippaammin. Sitten tapaus saa viinakrampin matkalla baariin aamukaljalle. Hän kaatuu katuun kouristelemaan, lyö päänsä asfalttiin ja vetää oksennusta keuhkoihinsa. Ambulanssi soitetaan ja tapaus kiikutetaan lähimpään päivystykseen yliopistolliseen sairaalaan. Siellä todetaan sen verran pahat vammat ja myrkytystila, että tapaus otetaan ensihoidon jälkeen tehohoitoon.

Viikon aikana teho-osastolla tapauksen fyysinen kunto paranee, mutta mielenterveys on edelleen huonolla mallilla. Osittain päihteiden takia, mutta osittain myös siksi, että juodessa hän on unohtanut ottaa psyykenlääkkeensä. Seuraavaksi pyydetään psykiatrin konsultaatio. Tapaus lähetetään psykiatriselle osastolle, jossa hänen mielialahäiriö saadaan kohtuulliseen tasapainoon parissa viikossa.

Tässä vaiheessa kiinnitetään huomiota tapauksen päihderiippuvuuteenkin. Päihdelääkäri käy arvioimassa tilanteen. Tapaus siirtyy päihdeosastolle, jossa hänen fyysinen ja psyykkinen terveydentila todetaan jo muuten hyväksi, mutta päihderiippuvuus edelleen vaikeaksi. Vieroitusoireet on tässä vaiheessa kuitenkin jo hoidettu ja bentsovieroituskin jo melkein tehty. Tehdään päihderiippuvuusdiagnoosit ja todetaan jatkohoidon tarve. Koska tapaus on motivoitunut yrittämään päihteidenkäytön lopettamista kokonaan, suunnitellaan sosiaalityöntekijän kanssa tapaukselle kuukauden kestävää päihdekuntoutusta sairaalahoidon jatkoksi.

Kolmen viikon päästä tapauksen kaatumisesta kertyneet kustannukset olivat siis yhteensä 35 109 €.

Tässä vaiheessa tapaukselle soitetusta ambulanssista on kulunut kolme viikkoa ja tapauksen hoito on tässä vaiheessa tullut maksamaan jo huomattavia summia. Tapauksen hoito alkoi ensihoitona ja lääkäriyksikön antama hoito maksoi 879€. Tapaus vietiin ambulanssilla lähimpään yhteispäivystykseen yliopistolliseen sairaalaan, jossa viikon tehohoito maksoi 7 x 2 500€ = 17 500€. Kahden viikon hoito psykiatrisella osastolla maksoi 14 x 1 195€ = 16 730€. Kolmen viikon päästä tapauksen kaatumisesta kertyneet kustannukset (tapauksen kotikuntaan lähtevä lasku) olivat siis yhteensä 35 109€.

Kolmen viikon hoidon jälkeen tapaus oli kuitenkin jo edennyt päihdeosastolle, jossa päihdelääkäri oli arvioinut tilanteen ja tehnyt lähetteen kuukauden kestävään ja 6 750€ maksavaan päihdekuntoutukseen sairaalahoidon jatkoksi.

Tässä esimerkissä tapaukselle ei myönnettykään maksusitoumusta päihdekuntoutukseen.

Tässä vaiheessa astui kuitenkin mukaan kunnallinen harkinta. Päihdekuntoutuksen ollessa kyseessä se tarkoittaa kunnan tai kuntayhtymän johtavan sosiaalityöntekijän tekemää päätöstä siitä, annetaanko maksusitoumus vai ei. Tässä esimerkissä tapaukselle ei myönnettykään maksusitoumusta.

Koska tapaus ei kuitenkaan ollut vielä kotikuntoinen, hoitoa päihdeosastolla päätettiin jatkaa. Merkillepantavaa on, että kunta ei voi määrätä tapausta poistettavaksi sairaalasta, mutta se kyllä voi evätä tapaukselta päihdekuntoutukseen pääsyn. Aina kun tapaus päätyy päivystyksellisesti tai muuten akuutisti hoitoon, kunnan piikki aukeaa ja kunta maksaa kustannuksia niin pitkään kuin tapaus on sairaalahoidossa.

Koska päihdeosastolla hoitovuorokausi maksoi 1 195€, niin jo viidessä ja puolessa päivässä päihdekuntoutuksen kustannukset olivat palaneet sinänsä muutenkin tarpeettomassa osastohoidossa.

Tällä rahalla olisi tapaukselle kustannettu
kaksikin päihdekuntoutusta.

Koska päihdeosasto keskittyy päihdepotilaiden akuuttihoitoon, tapauksen hoidossa kuntoutukseen ei juuri voitu enää paneutua. Kahdentoista päivän jälkeen tapaus kyllästyi TV:n katseluun, otti ja lähti. Tässä vaiheessa kuntoutusmaksusitoumuksen perumisesta oli kunnalle aiheutunut turhia lisäkustannuksia 14 340€. Tällä rahalla olisi tapaukselle kustannettu kaksikin päihdekuntoutusta, mutta nyt sen sijaan saatiin puolitoista viikkoa oleskelua erikoissairaanhoidossa.

Loppulasku tapauksen hoidosta oli 49 449€.

Lisäksi kuluja olisi tullut paljon enemmän, jos tapauksen lapsi olisikin esimerkiksi otettu huostaan. Lapsen sijoittaminen sijaisperheeseen maksaa noin 22 000 euroa vuodessa, ammatilliseen perhekotiin noin 60 000 euroa vuodessa ja laitoshoitoon yli 90 000 euroa vuodessa (Kuusikko-kuntien lastensuojelun työryhmä 2011). Suomessa noin 70 000 alaikäisellä on vanhempi, jolla on päihdeongelma (THL).

Esimerkkikin osoittaa sen, että on todella tärkeää helpottaa erilaisiin päihdehoitoihin pääsyä, tarjota ennaltaehkäisevää tukea sekä rahoittaa riittävästi päihdetyötä tekevää järjestösektoria. Niin säästämme ihmishenkiä sekä rahaa.

*Hinnat ovat vuodelta 2016.

Myllyhoito?

Myllyhoito on Minnesota-mallista toipumiskeskeistä ja yhteisöllistä riippuvuuksien hoitoa, jonka keskiössä ovat vertaistuki sekä 12 askeleen ammatillinen soveltaminen. Myllyhoitoyhdistys on sitoutumaton asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on riippuvuuksien ehkäiseminen, riippuvuuksiin sairastuneiden ja läheisten auttaminen sekä toipumiskeskeisen hoidon kehittäminen.

Ajankohtaista

juha lantz katsoo kameraan hymyillen

Millaista on toipua riippuvuudesta Juha Lantz? Neljä keinoa ylläpitoon

Kirjoittajalta Myllyhoitoyhdistys | 18.11.2020

Riippuvuussairaus hallitsee koko elämää, joten myös riippuvuuksista toipuminen on pitkä prosessi. Keskustelimme somevaikuttaja ja päihdeterapeutti Juha Lantzin kanssa toipumisesta sekä siitä, miksi ja miten sitä voi ylläpitää.

Lue lisää