Kuinka ottaa puheeksi nuoren liiallinen digilaitteiden käyttö?

Viime vuosina on havaittu yhä enemmän kännyköiden, tietokoneiden ja erilaisten nettipelien liikakäytön aiheuttamia ongelmia ja riippuvuuksia. Muiden riippuvuuksien tapaan Netti- ja someriippuvuuksien keskeisiä merkkejä ovat haluttomuus muuhun toimintaan, keskittymiskyvyn heikkeneminen, levottomuus ja ärtyneisyys. Koulutehtävien tai töiden tekeminen yleensä heikkenee, ja sosiaaliset kontaktit jäävät. On jopa tutkittu, että liiallinen ajanvietto somessa vaikuttaa myös negatiivisella tavalla itsetunnon kehittymiseen.

Riippuvaisen nuoren vanhemman tai muun läheisen voi olla kuitenkin vaikea mieltää digilaitteiden liikakäyttöä riippuvuuksiksi, sillä niille ei ole vielä määritelty virallista diagnoosia. Vain liiallinen digitaalinen pelaaminen on saanut tautiluokituksen maailman terveysjärjestöltä. Sosiaalisen median ja netin käytön osalta puhutaan yhä liika- tai häiriökäytöstä.

Puheeksioton avuksi avoimet kysymykset ja omien tunteiden kirjaaminen

Kotien nuorilla saattaa ilmetä tällä hetkellä enemmän liikakäyttöä digitaalisten laitteiden ja sosiaalisen median kohdalla. Miten siihen voisi puuttua asiallisesti? Mitä läheinen voi tehdä, kun on huolestunut toisen digilaitteiden käytöstä?

Puheeksiotto on tärkeää, vaikka se aiheuttaisikin vastaanottajassa voimakkaan vastustuksen. Asioista vaikeneminen vain lisää mahdollisuutta hallitsemattomaan käyttöön, ja voi syventää riippuvuutta entisestään. On erittäin tärkeää muistaa, että riippuvuuden taustalla voi olla paljon häpeää ja syyllisyyttä. Puheeksiotto, ja sitä myötä asian käsittelyn aloittaminen, voikin laukaista voimakkaita tunteita ja tunnereaktioita.

Hyvä vaihtoehto on kirjoittaa ennen puheeksiottoa itselleen millaisia tunteita tilanne herättää itsessä.

Puheeksiottajan on hyvä käsitellä ensin myös omat tunteensa tilanteesta, ennen kuin asiaa rupeaa käymään läpi läheisen kanssa. Näin asiasta keskustelu ei niin herkästi keskeydy voimakkaiden tunteiden vuoksi. Hyvä vaihtoehto on kirjoittaa ennen puheeksiottoa itselleen siitä, millaisia tunteita tilanne herättää itsessä.

Puheeksiotossa tärkeää on huomioida, että kyseessä on kahden ihmisen välinen tasavertainen keskustelu. Keskustelussa kannattaa käyttää avoimia kysymyksiä, kuten ”Minkälaisia tunteita sosiaalisen median käyttö sinulle aiheuttaa?”. Avointen kysymysten avulla riippuvaisen on mahdollista miettiä laajemmin omia toimintatapojaan, tunteitaan ja sen hetkistä tilannetta. Avoimien kysymysten avulla lisätään pystyvyyden tunnetta ja oivalluksen kokemuksia omista taidoista.

Rauhallinen, asiaperäinen keskustelu ja oman maltin säilyttäminen lisäävät luottamuksen tunnetta, vaikkei keskustelu etenisikään toivottuun suuntaan.

Keskustelussa kannattaa välttää Miksi-alkuisia kysymyksiä, sillä ne eivät anna mahdollisuutta pohtia laajemmin omia tunteita, ja syyllistävät herkästi vastaanottajaa. Puheeksiotossa kannattaa kuitenkin olla jämäkkä, sillä liiallinen ymmärtäminen edesauttaa välillä riippuvuuden kehittymistä.

Rauhallinen, asiaperäinen keskustelu ja oman maltin säilyttäminen lisäävät luottamuksen tunnetta, vaikkei keskustelu etenisikään toivottuun suuntaan. Keskustelun aloittaminen toisen riippuvuudesta on usein hankalaa. Jos keskustelu junnaakin paikoillaan, voi asian käsittelemisen siirtää myös toiseen ajankohtaan.

Jos mietit yhtään, pitäisikö toisen digilaitteiden käyttämisestä huomauttaa, on asia hyvä ottaa puheeksi. On parempi kysyä turhaan, kuin antaa tilanteen liukua täysin hallitsemattomaksi.

Kaipaatko tukea puheeksiottoon tai haluatko vinkata nuorelle keskusteluapua? Soita tai laita Whatsapilla viestiä VTV-hankkeen päivystävään puhelimeen 044 720 4816 ma-pe klo 9.00-13.00. Puhelimeen vastaa sosiaali- ja terveysalan ammattilainen hankkeen Ohjelmapäällikkö Camilla.