Siirry sisältöön

Osa naisista hyötyisi kohdennetusti naisille suunnitellusta ja tarkoitetusta päihdehoidosta

Naisten päihteiden käyttö on arkipäiväistynyt ja yleistynyt Suomessa, ja osalle naisista kehittyy hoitoa edellyttävä riippuvuus. Tutkimusten mukaan osa päihdeongelmaisista naisista hyötyisi kohdennetusti naisille suunnitellusta ja tarkoitetusta päihdehoidosta.

Naiserityisen päihdehoidon on havaittu toimivan erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa naisella on vakavia mielenterveysongelmia, traumaattisia kokemuksia, syömishäiriö, nainen on raskaana, hän on asunnoton tai hänellä on rikostaustaa. Näiden naisten tilanteissa on usein kasautuneita, pitkäkestoisia ja monimutkaisia ongelmia eri elämänalueilla. (esim. Brady & Ashley 2005; Greenfield ym. 2007, Granfelt 2007). Joillekin naisille toimii selkeästi myös sellainen hoito, jossa sukupuolen merkitys ei ole mitenkään erityinen osa hoitoa ja oman tilanteen tarkastelua.

Olen omassa sosiaalityön väitöskirjatutkimuksessani tutkinut yhtä naisille tarkoitettua, laitoshoitoon sijoittuvaa naistenyhteisöä. Tutkimaani hoitomallia kutsun naiserityiseksi päihdehoidoksi. Työssäni pyrin selvittämään, mitä erityistä naisten päihdeongelmiin ja niiden hoitoon liittyy ja miten yhteisöhoito voi tukea naisten toipumista. Tässä tekstissä käytetyt lainaukset ovat peräisin väitöskirjani aineistosta.

”Naisten päihdeongelmiin liittyy voimakasta häpeää, syyllisyyttä ja salailun tarvetta. Nämä voivat estää hakeutumasta hoitoon ja ottamasta apua vastaan.”

Naisten päihdeongelmat ovat ensinnäkin kokonaisvaltaisesti sosiaalisiin, terveydellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin kietoutuvia. Naisten päihdeongelmiin liittyy voimakasta häpeää, syyllisyyttä ja salailun tarvetta. Nämä voivat estää hakeutumasta hoitoon ja ottamasta apua vastaan. Nainen voi ajatella, että hän ei ole hoidon ja huolenpidon arvoinen. Naisten päihdehoidon lähtökohta on arvostusta ja kunnioitusta osoittava kohtaamisen tapa, jotta avun ja tuen vastaanottaminen olisi mahdollista:

”Aika monesti ihmiset on aika rikki kun ne tänne tulee – kauheen monel tasolla. Kauheen monella tasolla haavotettuja ja rikkinäisiä ja sitte se, et täällä on vastassa ihmisiä, jotka kuitenkin ottaa sut ihmisenä vastaan. Ni se on jo tosi kova juttu monelle. Ja sitä kautta... sen kokemuksen kautta et voin kokee olevani arvokas ihminen, jaksaa myös... voimaantuu niin ku.” (työntekijän haastattelu)

Hannele (asiakas) kuvaa tuntemustaan näin: ”Kun on paikkoja, jossa mennään ohi - - täällä olen tullut kohdatuksi ja huomatuksi.”

Naisten hoidossa korostuneen tärkeää on turvallinen ympäristö, jossa nainen voi pohtia omaa riippuvuuttaan ilman kokemusta vaarasta, uhasta ja turvattomuudesta. Toisinaan tällainen hoidollinen ympäristö perustuu siihen, että sekä asiakkaat että työntekijät ovat naisia. Päihdeongelmaisilla naisilla voi olla taustallaan sellaisia vaikeita suhteita miehiin - koettua väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä - jolloin voi olla suuria vaikeuksia tai jopa mahdotonta työstää asioita esimerkiksi miestyöntekijän kanssa tai suhtautua varauksettomasti toipuviin miehiin. Tällöin kummallekin sukupuolelle tarkoitetussa vertaisryhmässä nainen voi vaieta ja vetäytyä tai kokea, että ei voi olla vapaasti oma itsensä tai täytyy miellyttää muita.

On kuitenkin syytä muistaa, että naisten ja miesten välisiä eroja ei tule pitää ehdottomina. Miehille voivat yhtä lailla olla tärkeitä esimerkiksi omaan vanhemmuuteen liittyvät asiat. Tai toisaalta naisen päihdeongelmaa ei tulisi tarkastella korostuneesti äidin roolin kautta. Hyvin tiukat näkemykset naiseudesta tai mieheydestä eivät edistä sen enempää naisten kuin miestenkään toipumista.

Itsetuntoa vahvistava vuorovaikutus on tarpeellinen monelle naiselle

Päihdeongelmaiset naiset ovat taustoiltaan erilaisia, heidän elämäntilanteensa, päihderiippuvuuden ja muiden ongelmien vakavuusasteet vaihtelevat. Tämä naisten keskinäinen erilaisuus tulee huomioida naisten kanssa tehtävässä päihdetyössä. Naistyöntekijän on hyvä pohtia, mitä itse ajattelee omasta naiseudestaan, miten se välittyy omaan tapaan tehdä työtä ja ajatella naiseuteen liittyvistä asioista. Naisen on tärkeää päästä pohtimaan suhdetta omaan itseen naisena ja sen merkitystä päihdeongelmasta toipumiselle.

Joskus naisen itsetunto voi olla erittäin heikko ja murentunut vaikeiden kokemusten ja päihderiippuvuuden hallitsemassa elämässä.

Hoidossa toimivaa on voimaannuttavaan pyrkivä, naisten itsetuntoa vahvistava vuorovaikutus, jossa nainen voi kokea tulevansa hyväksytyksi omana itsenään. Tavoitteena on vahvistaa naisessa jo olevia hyviä puolia. Joskus naisen itsetunto voi olla erittäin heikko ja murentunut vaikeiden kokemusten ja päihderiippuvuuden hallitsemassa elämässä. Esimerkkinä tästä on seuraava lyhyt ote kahden naisen keskustelusta ryhmäistunnossa:

Aurora alkaa kuvata omaa tilannettaan parisuhteessa, jossa usko itseen melkein katosi ihan pienissä arkisissa toiminnoissakin – jopa usko siihen, että osaa käydä kaupassa ilman äitiä: ”Jos toistetaan, että susta ei ole mihinkään, siitä tulee todellisuutta ja se menee aina toiminnan tasolle... En uskalla edes kävellä ku ajattelen, että en sitä osaa... Tai et osaanko mä kaupassakaan... et äiti mukaan.” Auroran kertoma liittyy parisuhteeseen, jossa toinen hallitsi häntä väkivalloin ja alistamisen myötä tapahtui uskon menetys itseen. ”Epäuskosta itseen tulee todellisuutta, ei pysty normaaleihin asioihin... menee ihan pikkulapsen tasolle – ei enää osaa mitään. Ei usko et ees munia osaa keittää, ei osaa tehdä valintoja...” kertoo puolestaan Sara.

Mielenterveyden oireiden ja traumaattisten kokemusten kokonaisvaltainen kohtaaminen

Naisille tärkeitä asioita hoidossa ovat minään, identiteettiin ja tunteisiin liittyvät kysymykset, sosiaaliset suhteet, traumaattiset kokemukset ja kehollisuus sekä mielenterveyttä koskevat asiat. Näitä teemoja pidetään myös naiserityisen päihdehoidon keskeisinä osa-alueina. Erityisesti vakavat mielenterveysongelmat ja traumaattiset kokemukset ovat hoidon kannalta vaativia.

Oman kehon tuntemisen kautta nainen voi opetella hahmottamaan oman itsen rajoja ja sitä, mitä hän hyväksyy ja mitä ei. Rajojen rikkoutuminen ja vahingoittuminen ovat tavallisia kokemuksia päihdeongelmaisilla naisilla.

Mielenterveyden oireiden ja traumaattisiin kokemuksiin liittyvien reaktioiden kokonaisvaltainen kohtaaminen, niistä tietoiseksi tuleminen ja niiden merkityksen ymmärtämisen osana elämäntilanteen kokonaisuutta on tärkeää toipumisen kannalta. Esimerkiksi traumaattiset kokemukset torjuttuina ja unohdettuina voivat ilmetä erilaisina epämääräisinä somaattisina oireina, joita on voitu yrittää hoitaa päihteillä. Oman kehon viestien äärelle pysähtyminen voi auttaa ymmärtämään omia voimakkaita ahdistuksen ja pelon tunteita.

”Se on osa kuntoutumisen prosessia, mä välitän siitä, miten mä ite voin – mä kuuntelen sitä, miltä musta tuntuu, minkälaisia tuntemuksia mun keholla on, minkälaisia tunteita se herättää – mitä muuta kuin tääl puhutaan, mitä kuntoutumisessa vois oikeestaan muuta puhua." (työntekijän haastattelu_40)

Oman kehon tuntemisen kautta nainen voi opetella hahmottamaan oman itsen rajoja ja sitä, mitä hän hyväksyy ja mitä ei. Rajojen rikkoutuminen ja vahingoittuminen ovat tavallisia kokemuksia päihdeongelmaisilla naisilla. Siksi oman kehon arvostaminen ja siitä huolehtiminen ovat hoidon kannata tärkeitä asioita, joihin tulee kiinnittää huomiota.

Terveet ja tukea antavat ihmissuhteet edistävät toipumista

Naisten toipumista edistävät terveet ja tukea antavat ihmissuhteet. Yksinäisyys, eristäytyminen ja sellaiset ihmissuhteet, jotka eivät tue päihteettömyyttä, heikentävät toipumisen mahdollisuuksia ja altistavat retkahtamiselle. Naistenyhteisön arjessa havaitsin, miten toisilta naisilta saatava vertaistuki ja ymmärrys voivat auttaa toipumisessa. On tärkeää saada myönteistä palautetta ja kannustusta. Se vahvistaa uskoa itseen.

Antaessaan ryhmässä palautetta ”vanhemmille naisille”, eli Liisalle, Raijalle ja Sirkalle, toteaa Anni (asiakas), miten on kokenut tärkeänä sen, että ”on voinut peilata omaa itseä ja elämäänsä vanhemman naisen kokemuksiin ja käsityksiin”. Tuula kertoo, miten on kokenut täällä tulevansa ymmärretyksi ja että saa olla, mitä on. Tuula myös kertoo oppineensa erityisesti Riikalta (toinen asiakas) oman naiseuden hoitamista ja sen, että ei tarvitse mahtua raameihin. Tuula toteaa tyytyväisenä vielä Riikalle: ”Että tällainen lihava täti on saanut ehkä ensimmäisenä kuulla monista sellaisista asioista, mistä et oo kenellekään puhunu!” (ryhmäistunto)

Vertaistuen lisäksi monet naiset kaipaavat muita läheisiä ihmissuhteita. Esimerkiksi suhde lapsiin voi olla katkennut ja läheissuhteissa ilmenee molemmin puolin epäluottamusta. Osa toipumista on olemassa olevien suhteiden korjaamiseen ja eheyttämiseen pyrkivää. Naiset kaipaavat kokemusta siitä, että saa arvostusta ja kunnioitusta myös muualla, esimerkiksi työ- ja koulutuselämässä.

”Toipumisen kannalta tärkeää on, että joku uskoo naisen mahdollisuuksiin ja tuo toivon näkökulmaa omaan elämään.”

Yhteiskunnassamme tulisi olla tilaa ja mahdollisuuksia liittyä ja kokea osallisuutta eri tavoin. Toipumisen kannalta tärkeää on, että joku uskoo naisen mahdollisuuksiin ja tuo toivon näkökulmaa omaan elämään. Tätä kokemusta voidaan tuottaa sekä virallisen päihdehoidon ammattilaisten että vertaistuen tarjoamien suhteiden kautta. Kannattelevat suhteet ovat naisten toipumisen ydin.

 

Tekstin lähteet:

Brady, Thomas M. & Ashley, Olivia Silber (eds.) (2005) Women in Substance Abuse Treatment: Results from the Alcohol and Drug Services Study (ADSS). Department of Health and Human Services. Substance Abuse and Mental Health Services Administration. Office of Applied Studies. Rockville, MD: National Clearinghouse for Alcohol and Drug Information.

Granfelt, Riitta (2007) ”Oppisin elämään riippuvuuteni kanssa”. Tutkimus naisvankien päihdekuntoutuksesta Vanajan vankilassa. Rikosseuraamusviraston julkaisuja 2/2007, Helsinki: Rikosseuraamusvirasto.

Greenfield, Shelly F.; Brooks, Audrey J.; Gordon, Susan M.; Green, Carla A.; Kropp, Frankie R.; McHugh, Kathryn; Lincoln, Melissa; Hien, Denise & Miele, Gloria M. (2007a) Substance abuse treatment entry, retention, and outcome in women: A review of literature. Drug and Alcohol Dependences 86 (1), 1-21.

Mäkelä, Pia; Härkönen, Janne; Lintonen, Tomi; Tigerstedt Christoffer & Warpenius, Katariina (2018) (toim.) Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Helsinki: THL .

Teija Karttusen väitöskirja: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65481

Myllyhoito?

Myllyhoito on toipumiskeskeistä ja yhteisöllistä riippuvuuksien hoitoa, jonka keskiössä ovat vertaistuki sekä 12 askeleen ohjelman hyödyntäminen ammattilaisten ohjauksessa. Myllyhoitoyhdistys on sitoutumaton asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on riippuvuuksien ehkäiseminen, riippuvuuksiin sairastuneiden ja läheisten auttaminen sekä toipumiskeskeisen hoidon kehittäminen.

Ajankohtaista

kuvassa hahmo helsingin kaupunkipyörien edessä

Miltä tuntuu, kun ei ole tervetullut julkiseen tilaan? Kokemusasiantuntija Pepi kertoo vinkkejä päihtyneen kohtaamiseen

Kirjoittajalta Myllyhoitoyhdistys | 1.6.2020

Julkisessa tilassa liikkuminen ei ole kaikille samanlaista. Päihteitä käyttäviä ihmisiä kohdellaan usein eri tavalla kuin muita kaupunkilaisia. Kokemusasiantuntija Pepi kertoo, miltä muiden väistävät katseet tuntuivat.

Lue lisää